Merja Eräpolku kolumnissaan: Enkeleitä ja eläimiä haamujen ja vampyyrien sijaan

4.11.2024 klo 15:01 Kolumnit Merja Eräpolku

Hyvää vai pahaa, valoa vai pimeyttä, turvallisuutta vai kauhua – mitä tarjoamme lapsille loppusyksyn synkeydessä?

Hassuista kurpitsoista ja pienestä pelottelusta on siirrytty jo eteenpäin, kun pahuutta symboloivat hahmot pomppivat kaduilla.

On pakko kysyä, millä pedagogisilla tai psykologisilla perusteilla halloweenia on tuotu vuosi vuodelta enemmän kouluihin ja päiväkoteihin. Entä miten lasten parhaaksi toimivat järjestöt, kuten MLL ja vanhempainyhdistykset, perustelevat järjestämiään tapahtumia? Halloweenin vieton ja kasvatuksen tavoitteiden välillä on paha looginen ristiriita.

Halloweenin juuret ovat muinaisessa kelttiläisessä juhlassa, jolloin uskomuksen mukaan raja elävien ja kuolleiden maailman välillä heikkenee, ja henget pystyivät kulkemaan maailmojen välillä. Halloween-hahmot symboloivat väkivaltaa, kuolemaa, pimeyttä ja kiusaamista eli kaikkea sitä ahdistavaa pahaa, jota on oikeasti ihan liikaa!

Moni ei ymmärrä halloweenia vakaumuksellisena juhlana, vaikka sen viettoon liittyy uskonnollisia elementtejä. Kuulun heihin, jotka näkevät sen vietossa leikin lisäksi salakavalan ja pimeän hengellisen ulottuvuuden. Ja vaikka pitäisin kaikkea vain satuna, pukisin oman lapseni mieluummin enkeliksi kuin haamuksi ja mieluummin eläimeksi kuin vampyyriksi.

Ihminen on uskonnollinen olento: meillä on tarvetta nähdä muutakin kuin näkyvissä oleva fyysinen todellisuus. Kun kristinuskoa yritetään siivota yhteiskunnasta pois, tulee helposti sijaan muunlaista (piilo)uskonnollisuutta. Samaan aikaan, kun pahuuden voimien esittämistä edistetään, mekastetaan suvivirrestä tai joulukuvaelmasta, ja kristilliset elementit nähdään lapsille jopa vaarallisina.

Lapset saattavat tuntea painetta osallistua halloweenin juhlintaan, vaikka pelkäisivät sitä.

Lapset saattavat tuntea painetta osallistua halloweenin juhlintaan, vaikka pelkäisivät sitä. Etenkin pienillä käsitys todellisuudesta ja mielikuvituksesta on vielä kehittymässä, ja heidän voi olla vaikeaa erottaa leikkiä todesta. Silloin pelko voi jäädä mieleen pidemmäksi aikaa, vaikuttaa uniin ja turvallisuuden tunteeseen.

Lapsia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Siksi olisi vanhemmilta kysyttävä aina suostumus halloweenin viettoon ja järjestettävä korvaavaa tekemistä.

Hämeenlinna maksoi äskettäin 1 500 euron hyvitysmaksun perheelle syrjinnästä, kun uskonnoton lapsi kuuli koulussa vahingossa Jeesuksesta. Taustalla ollut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätös vanhemman valitukseen oli ensimmäinen laatuaan.

Pitäisikö siis jatkossa vanhempien alkaa tehdä valituksia siitä, jos lapsi ilman lupaa altistuu koulussa pakanallisen uskonnollisen juhlan noidille ja zombeille?

Pitäisikö siis jatkossa vanhempien alkaa tehdä valituksia siitä, jos lapsi ilman lupaa altistuu koulussa pakanallisen uskonnollisen juhlan noidille ja zombeille, mitkä aiheuttavat pelkotiloja ja muuta henkistä kärsimystä?

Pimenevässä syksyssä on epäilemättä tarvetta iloiselle juhlalle. Mielikuvitusta ruokkivia naamiaisia ja syyskarnevaaleja voidaan viettää paljon myönteisemminkin valon, ilon ja kiitollisuuden teemoilla höystettynä. Kuoleman ja pyhäinpäivän tematiikkaa voidaan käsitellä myös kouluissa ja päiväkodeissa edesmenneitä muistellen luurankojen kalistelun sijaan.

 

Kirjoittaja on Lohjan kaupunginvaltuutettu ja Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän pääsihteeri

Ylös