Kristillisdemokraattien Peter Östman pohti eduskunnan kyselytunnilla sitä, miten ay-liikkeen merkittävät palkanakorotusvaatimukset ja mahdolliset työseisaukset vaikuttavat Suomen kilpailukykyyn ja julkiseen talouteen.

Eduskunnan kyselytunnilla kansanedustaja Peter Östman tiedusteli eduskunnan kyselytunnilla hallituksen mielipidettä työmarkkinatilanteen vaikutuksesta Suomen kilpailukykyyn.

Hän huomautti orastavasta talouskasvusta: Esimerkiksi valtiovarainministeriön ylijohtaja ja osastopäällikkö Mikko Spolander arvioi noin kuukausi sitten, että on merkkejä siitä, että talouden ankeuteen käännettä odottaneiden kärsivällisyys palkitaan ja orastava talouskasvu on näköpiirissä.

Hallitus joutuu silti julkisen talouden osalta tekemään toimia. Östman kertasi, että sopeutustoimia on tehty 9 miljardin edestä, koska hallitus tiedostaa, että vaikka alijäämät pienenevät ja velkaantuminen hidastuu, niin julkinen taloudenpito pysyy edelleen riskirajoilla.

Samanaikaisesti työmarkkinoilla on levottomuutta.

– Ay-liike vaatii merkittäviä palkankorotuksia, ja toki kansalaisten ostovoima kaipaa vahvistamista, mutta toisaalta toteutuessaan isot palkankorotukset heikentäisivät myös Suomen kilpailukykyä entisestään.

– Myös työnseisauksia ja lakkoja voi olla luvassa loppuvuodesta. Julkisen talouden ollessa näin haasteellisissa tilanteissa kysynkin asianomaiselta ministeriltä, miten työmarkkinaosapuolien toimet vaikuttavat Suomen kilpailukykyyn ja julkiseen talouteen lyhyellä ja pitkällä aikajanalla, Östman kysyy.

Elinkeinoministeri Rydmanin mukaan maltillisemmat palkkaratkaisut olisivat nyt ”isänmaallisia tekoja”. Hän muistutti, että vienti on se, josta Suomi elää ja vientimarkkinat vetävät tällä hetkellä huonosti.

– Ei tarvita missään nimessä ylimääräisiä levottomuuksia enää omille kotoisille työmarkkinoille. Kun puhutaan työehdoista ja palkankorotusten suuruuksista, niin silloin ne ovat nimenomaisesti työmarkkinaosapuolet jotka niistä sopivat.

– Peräänkuulutan malttia työmarkkinaosapuolilta tällaisessa tilanteessa, jossa inflaatio on taittunut ja korotkin laskevat. Kansalaisten ostovoima kasvaa ja voisi ajatella, että maltillisemmat palkkaratkaisut olisivat isänmaallisia tekoja, jolla luotaisiin enemmän pohjaa kestävälle talouskasvulle.