Merja Eräpolun kolumni: Tekniikan syvämurros mullistaa ja pelottaa
14.1.2025 klo 20:38
Kolumnit
Merja Eräpolku

Pääsihteeri Merja Eräpolku hallitusneuvottelujen aikaan keväällä 2023 Säätytalolla. (Kuva Sirpa Pursiainen-Hautala)
Tekoäly kehittyy hurjaa vauhtia. Vasta pari vuotta sitten tuli OpenAI:lta jokamiehen ja -naisen ChatGPT. Siltä muutamalla lauseella pyytämällä saa nopeasti kirjoitettua ihan kelpo kolumnin. Tämä ei ole sellainen, vaikka toisinaan käytän tekoälyä työssäni saadakseni runkoa, virikkeitä ja nopeutta työhön.
Nyt ovat jo tulleet käyttöön jo ChatGPT:n versiot o1 ja o3. Ne osaavat myös päätellä. Myös Googlen Gemini 2.0 yltää huimiin saavutuksiin. Se viitoittaa tietä tekoälyagentteihin, jotka voivat puolestamme varata vaikkapa lennot ja hotellihuoneen ja toki hoitaa käskyjemme pohjalta muitakin asioita. Yli ymmärryksen nämä käytössämme olevat ”robottiaivot” ovat menneet tavalliselta kaduntallaajalta jo aikoja sitten!
OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman totesi äskettäin, että hänen yhtiönsä tietää jo, miten rakennetaan yleisälykäs tekoäly. Englanniksi se on Artificial General Intelligence eli AGI. Tätä vauhtia se saattaa tulla joko tänä vuonna tai seuraavana. Kyse on ihmisen tasoisesta kyvystä päätellä asioita. Jo nyt tekoäly voittaa ihmisen monissa tehtävissä, mutta ChatGPT o3 osoittaa suuntaan, jossa tekoäly suoriutuu useimmista älyllisistä tehtävistä ihmistä paremmin.
Jo nyt tekoäly voittaa ihmisen monissa tehtävissä, mutta ChatGPT o3 osoittaa suuntaan, jossa tekoäly suoriutuu useimmista älyllisistä tehtävistä ihmistä paremmin.
Tekoälystä on varmasti paljon hyötyä tieteellisessä tutkimuksessa. Jo viime vuonna Googlen DeepMindin AlphaFold 2 kartoitti kaikkien 200 miljoonan tunnetun proteiinin rakenteet. AlphaFold 3 voi ennustaa lisäksi lähes kaikkien biologisten molekyylien rakenteet ja kuinka DNA, RNA ja muut molekyylit toimivat vuorovaikutuksessa soluissa. Lääketieteessä tekoälyä käytetään jo esimerkiksi röntgenkuvien tulkitsemisen ja näytteiden analysoinnin apuna.
Tehtaissa eniten hyötyä taitaa olla virtuaalikaksosista eli tietokonemalleista, jotka ovat toiminnallinen kopio niistä prosesseista, joita laitoksessa tapahtuu. Yhteistyössä kuntien kesken varmasti löytyy monenlaisia järkeviä käyttötapoja, joilla esimerkiksi kuntien hallinnollista työtä voidaan nopeuttaa ja keventää.
Tekniikka kehittyy hurjaa vauhtia ja se myös pelottaa, eikä syyttä. Kuitenkin sitä myös kannattaa hyödyntää etujoukoissa. Elämme tekniikan syvää murrosvaihetta: siitä kertoo kootusti Esa Erävalon juuri julkaistu kirja, jonka voit ladata luettavaksi vapaasti Ajatushautomo Kompassin sivulta kompassi.org.