”Olen hyötynyt lääkärin asiaosaamisesta ja kokemuksesta politiikassa” – Tiina Tuomela kertoo hyvinvointialueiden hyvät ja pahat
17.1.2025 klo 11:03
Politiikka
Samuli Rissanen

Ehdolla kevään supervaaleissa sekä Vantaan kaupunginvaltuustoon että Vantaa-Keravan hyvinvointialueelle. Tiina Tuomela oli yksi kristillisdemokraattien hallitusneuvottelijoista Säätytalolla keväällä 2024. (Kuva: Kristiina Kunnas)
Erikoislääkäri ja Vantaan kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuuttu Tiina Tuomela on ollut ehdolla kunta-, alue-, eduskunta- ja eurovaaleissa ja menestynyt. Lääkärin substanssiosaamista hän on hyödyntänyt hyvinvointialueella.
– Siellä pääsee todella vaikuttamaan asukkaiden perustarpeiden ja peruspalvelujen ytimeen. Terveys on lähes kaikille se ykkösprioriteetti.
Vantaan kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen sekä aluevaltuutettu Tiina Tuomela on ollut 12 vuotta mukana politiikassa sen kaikilla tasoilla: Hän on ehtinyt olla mukana kuntavaaleista eurovaaleihin ja puolueen johdossakin hän vaikutti pitkään. Pidetty ja asiantuntijana tunnettu erikoislääkäri ylsi Uudenmaan varakansanedustajaksi kaudella 2019-2023.
Lisäksi Tuomelalle on politiikan ohella kertynyt kosolti luottamustehtäviä.
Mutta mikä sai hänet aikanaan lähtemään ehdokkaaksi ensimmäistä kertaa?
Tuomela oli ensimmäistä kertaa ehdolla vuoden 2012 kuntavaaleissa.
– En ollut missään tekemisissä politiikan kanssa aiemmin. Eli poliittisesti kokemattomanakin voi rohkeasti lähteä ehdolle, hän sanoo.
Sysäys lähteä ehdolle tuli Tuomelan omasta työympäristöstä.
– Lastenlääkärin työssäni olin törmännyt useisiin lastensuojeluun liittyviin ongelmiin. Koin, että lääkärinä voin toki auttaa yksittäisiä perheitä, mutta että politiikassa voin vaikuttaa paremmin yhteiskunnan rakenteisiin ja asenneilmastoon.
Kuntavaalien jälkeen Tuomela on ollut ehdolla kunta-, alue-, eduskunta- ja eurovaaleissa. Hänet tunnetaan ahkera tori- ja tapahtumakampanjoijana, joka haluaa kohdata ihmisiä kasvokkain.
– Vaalikampanjassa tärkeää on ihmisten kohtaaminen, mikä on toki tärkeää myös vaalien välissä. Ehdokkaan tulee ensisijaisesti kuunnella ja välttää pitkät poliittiset palopuheet. Juuri toreilla tapahtuva kenttätyö on koko politiikan suola ja sokeri.
Raskasta on ollut alueella oleva krooninen rahapula. Palveluja emme pystykään tarjoamaan haluamallamme tavalla, koska rahat eivät riitä.
Mielipidekirjoituksilla saa ilmaista tunnettavuutta eli kirjoittaminen tavoittaa hyvin äänestäjiä.
– Rohkeasti siis kirjoittamaan, kyllä sinä osaat. Printtilehdissä perinteistä mainontaa kannattaa edelleen tehdä, mutta ehdottomasti myös some-mainontaa. Näiden mainosten kohderyhmät ovat ikärakenteeltaan hivenen erilaisia, hän muistuttaa.
Tuomela meni kirkkaasti läpi historian ensimmäisissä aluevaaleissa 2021. Vantaa-Keravan hyvinvointialueen valtuustossa työskentelyn hän kokenut erityisen mielekkäänä.
– Tiedän, että lääkärinä omaan tietynlaista substanssiosaamista. Raskasta on ollut alueella oleva krooninen rahapula. Palveluja emme pystykään tarjoamaan haluamallamme tavalla, koska rahat eivät riitä.
Tuomelan mukaan hyvinvointialueella vaikuttaminen ei eroa käytännön tasolla juurikaan kunnanvaltuustossa toimimisesta. Hän kertoo hyötyneensä aluevaltuutetun tehtävässä kunnanvaltuustossa saamastaan kokemuksesta.
– Kokouskäytännöt olivat heti tuttuja eli perusasioiden opettelemiseen ei kulunut aikaa. Myös kun on tietoinen sekä kaupungin että alueen asioista on siitä ehdottoman paljon hyötyä. Ja lisäisin vielä kirkkovaltuutetun tehtävät ja muut kolmannen sektorin luottamustoimet, jotka kaikki lisäävät yhteistyön merkityksen laajaa ymmärrystä.
– Kokousteknisesti erot kunnissa ja alueilla ovat hyvin vähäiset. Kunnanvaltuustossa tosin asiamäärä väheni lähes puoleen, kun sote-asiat siirtyivät alueelle. Erityisesti budjettineuvotteluissa sen huomaa parhaiten.
Hyvinvointialueilla toteutettavien palvelujen näkökulmasta rahan puute on Tuomelan mukaan heikoin lenkki.
Emme saa toteutettua kaikkia palveluja, jotka olisivat tärkeitä ja etenkin ennaltaehkäisyn kautta myös merkittäviä. Ennaltaehkäisy on investointi, joka säästää rahaa pitkässä juoksussa.
Toisaalta Tuomelan mukaan negatiivisista asioista uutisoidaan herkemmin, vaikka positiivistakin on tapahtunut.
– Omalla alueellani Vantaa-Keravalla henkilökuntaa on saatu palkattua omiin virkoihin ja siten vuokratyövoiman osuus on merkittävästi vähentynyt. Lisäksi esimerkiksi ympärivuorokautiseen hoitoon jonottavien määrä on vähentynyt.
Yhtäkaikki: Nykyinen rahoituslaki todella kaipaisi uudistamista, Tuomela sanoo.
– Alueet eivät tule selviämään alijäämien kattamisvelvoitteesta vuoden 2026 loppuun mennessä. Tämä olisikin ensimmäinen asia, jolla alueiden tilannetta voisi helpottaa. Pitäisi saada 1–2 vuotta lisäaikaa.
Tuomela kertoo aika ajoin kokevansa kielteisesti kaupungin ja alueen vastakkainasettelut. Niillä on paljon yhteisiä pintoja etenkin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Asukkaat ovat yhteisiä ja siksi tarvittaisiin rakentavaa yhteistyötä.
– Positiivisena koen, että aluevaltuutettuna pääsee todella vaikuttamaan asukkaiden perustarpeiden ja peruspalvelujen ytimeen. Terveys on lähes kaikille se ykkösprioriteetti.
Tiina Tuomela
– 64-vuotias lastentautien erikoislääkäri Vantaalta
– Puoliso, kaksi jo aikuista lasta, jotka asuvat jo omillaan. Lastenlapset ovat tällä hetkellä vielä karvaisia: tyttärellä kaksi koiraa ja pojan perheellä yksi.
– Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, aluevaltuutettu (valtuustoryhmän pj), kirkkovaltuutettu, Rekolan seurakuntaneuvoston pj, Yhteisen seurakuntatyön johtokunnan pj, Vahti ry (Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki ry) pj, diakoniasäätiö Foibe varapj, Vantaan Hengitysyhdistys varapj, Silmu-lehden päätoimittaja.
– Puolueessa toiminut aiemmin pitkään KD Naisten pj:nä ja kaksi kautta puolueen varapj:nä.
– Harrastukset politiikan ulkopuolella: ulkoilu, koirien kanssa touhuilu, salapoliisiromaanit