Ajatushautomo Kompassilta uusi kirja – Esa Erävalo perehtyi tekniikan syvämurrokseen: ”Pärjätäkseen Suomen on pysyttävä teknologian kärjessä”
18.1.2025 klo 12:31
Elämäntapa
Kristiina Kunnas

Esa Erävalo on diplomi-insinööri, tekniikan tohtori sekä KD-Lehden entinen päätoimittaja. Hän on kevään vaaleissa ehdolla Lohjan kaupunginvaltuustoon. (Kuva Kristiina Kunnas)
Nykyajan todellisuus alkaa vaikuttaa jo science fictionilta, niin suurin harppauksin esimerkiksi tekoäly on kehittynyt. Esa Erävalo perehtyi tekniikan syvämurrokseen. Tuloksista julkaisi Ajatushautomo Kompassi verkkokirjan.
– Varmasti moni jakaa sen kokemuksen, että on ikään kuin pudonnut kelkasta, kun tekniikka kehittyy niin nopeasti. Itse opiskelin 40–50 vuotta sitten. Silloin tehtiin tietokoneohjelmia vielä reikäkorteilla. Harva sitä enää muistaa, Esa Erävalo toteaa.
– Tein työurani politiikassa. Tekniikasta on tullut taloudessa ja politiikassa yhä tärkeämpi tekijä. Suomenkin talous ja hyvinvointi riippuu maassa kehitetyn tekniikan tasosta. Nokia auttoi aikanaan Suomen vientiä, nyt tarvittaisiin uusia teknologiayrityksiä.
– Kolmas syy kirjan tekemiseen oli se, että ihmisillä on jonkinlainen masennus siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Teknologian kehitys on omalta osaltaan johtanut siihen, että ympäristö- ja ilmasto-ongelmat ovat kasautuneet. Ne voidaan ratkaista vain uutta ja entistä parempaa teknologiaa kehittämällä.
Kirja paisui 600-sivuiseksi.
– Aloin seurata pari vuotta sitten uutisia eri tekniikan aloilta, Erävalo kertoo.
– Tavoitteenani oli saada kokonaiskuva.
Erävalo toimi pitkään KD-Lehden päätoimittajana, ja työskenteli välillä viiden vuoden jakson 2009–2014 Sari Essayah’n toimistossa Euroopan parlamentissa. Erävalo on alkuperäiseltä koulutukseltaan diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori.
Kirjan nimeksi tuli Tekniikan syvämurros – tekniikka palvelemaan yhteistä hyvää.
– Räjähdysmäinen kehitys on tapahtunut viime vuosikymmeninä, ja nyt aivan viime vuosina. Tohtoritason tutkijoita on ennätysmäärin. Heillä on käytössään moninkertainen määrä tietoa. Tekoäly mullistaa monen alan tutkimusta.
– Kehityksessä tapahtuu syvämurros, aaltomainen harppaus eteenpäin.
– Esimerkkinä tieteen kehityksestä on vaikka se, että on päästy miljoonasosan päähän absoluuttisesta nollakylmyydestä. Tätä voidaan hyödyntää kvanttitietokoneita rakennettaessa.
– Toisaalta on päästy fuusioreaktioiden kehittämisessä kahdensadan miljoonan asteen lämpötiloihin.
– Avaruustekniikalla päästään jo 13 miljardin valovuoden päähän katsomaan asioita. Tutkimuslaitteilla mennään jo fysiikan äärirajoille, Erävalo selostaa.
Hän kertoo, että tekoäly on kehittynyt harppauksin muutamassa vuodessa.
– Nyt uudet o1- ja o3-versiot osaavat jo ratkaista vaikeita matemaattisia tehtäviä ja ohjelmoida. Kohta puolestamme voidaan varata vaikka hotellit ja lennot sekä toimittaa muitakin tehtäviä.
– Lääketieteessä voidaan jo hyödyntää tekoälyä.
Suomessa hallitusohjelma ymmärsi ihan oikein, että tki- eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön pitää lisätä merkittävästi varoja.
Erävalo yllättyi kirjan materiaalia kerätessään, että Kiinasta on tullut maailman teollisuustuotannon keskus sekä tieteen ja tekniikan johtava suurvalta.
– Siksi on ymmärrettävää, miksi Venäjä liittoutui Kiinan kylkeen. Kansainvälisessä politiikassa demokraattisen lännen ja autoritäärisen idän valtataistelu tulee olemaan keskeistä ja siinä tekniikan kehittäminen on keskeistä.
– Suomessa hallitusohjelma ymmärsi ihan oikein, että tki- eli tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön pitää lisätä merkittävästi varoja.
– Vain tekniikan kehityksen kärjessä pysymällä pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa ja voimme ratkaista kerääntyneitä ympäristöongelmia.
Tekniikan syvämurros -kirja on ladattavissa
Kirjan pääsee lukemaan veloituksetta osoitteessa kompassi.org
Julkaisijat: Ajatushautomot Kompassi ja Sallux
Esa Erävalo KD-Kompassi-haastattelussa lauantaina 18.1. klo 12.50
Tekniikan syvämurros -verkkokirjan tekijää Esa Erävaloa haastattelee Merja Eräpolku. Ohjelman voi jälkikuunnella osoitteessa kd.fi

Esa Erävalo oli Sari Essayah’n kabinetissa tämän europarlamenttivuosien ajan 2009–2014. Yhdessä siirryttiin istuntoviikoille kerran kuukaudessa Brysselistä Strasbourgiin, kuten kevätkesällä 2011. (Kuva Kristiina Kunnas)