– Itselleni koko tässä huumausaineiden käyttöhuoneita koskevassa esityksessä suurin kysymys on se, että millä tavoin eettisesti toimiva terveydenhuollon työntekijä voisi sivusta katsoa ja jopa ohjata ihmistä tosiasiallisesti vahingoittamaan ja myrkyttämään itseään, Räsänen sanoi eduskunnassa.

Eduskunnassa on tänään käsitelty kansalaisaloitetta, jossa ehdotetaan huumeiden käyttöhuoneita keinoksi vähentää huumehaittoja.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on ottanut asiaan kielteisen kannan. Valiokunnan KD-jäsen Päivi Räsänen kertoo, että esimerkiksi poliisi arvioi valiokunnalle antamassaan lausunnossa selkeästi, että poliisi pitää tärkeänä, että huumausaineiden käyttäminen on rikos. Näin se mahdollistaa vakavampien rikoksien selvittämistä ja esimerkiksi huumausaineiden välittämistä lapsille ja nuorille.

– Itselleni koko tässä huumausaineiden käyttöhuoneita koskevassa esityksessä suurin kysymys on se, että millä tavoin eettisesti toimiva terveydenhuollon työntekijä voisi sivusta katsoa ja jopa ohjata ihmistä tosiasiallisesti vahingoittamaan ja myrkyttämään itseään, Räsänen sanoi eduskunnassa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta siis esittää, että eduskunta hylkää ehdotuksen huumeiden käyttöhuoneista painavilla perusteilla.

Lähtökohta on se, että huumeiden käyttö ja kokeilu ovat yleistyneet Suomessa koko 2000-luvun ajan. Samaan aikaan ovat lisääntyneet huumeisiin liittyvät kuolemat. Vuonna 2023 huumausainekuolemia oli kaikkiaan 310. Erityisen huolestuttavaa on nuorten suuri osuus huumekuolemista.

Miten huumeita voitaisiin laillisesti käyttää, kun niitä ei saisi laillisesti huoneeseen hankkia eikä kuljettaa?

Huumeiden käyttöhuoneita koskevassa esityksessä huumeiden myyminen, ostaminen ja hallussapito matkalla käyttöhuoneeseen säilyisivät edelleen kiellettynä.

Räsänen kuitenkin kysyy, miten huumeita voitaisiin laillisesti käyttää, kun niitä ei saisi laillisesti huoneeseen hankkia eikä kuljettaa. Huumeiden käytön rangaistavuudesta luopuminen olisi hänen mielestään puolestaan lahja huumekauppiaille ja järjestäytyneelle rikollisuudelle.

Lisäksi käyttöhuoneiden ympärille syntyvät ongelmat vaikeuttaisivat niiden sijoittelua. Tilojen lähiympäristöissä asuvat kohtaisivat lisääntyviä häiriöitä ja turvattomuutta. Käyttöhuoneiden lähellä tapahtuva katukauppa lisää huumeiden kysyntää ja siihen liittyviä ongelmia.

Myöskään huumekuolemien estämisessä käyttöhuoneista ei välttämättä ole hyötyä: Suomessa myrkytyskuolemia aiheuttaa pääasiallisesti pitkävaikutteisen buprenorfiinin (Subutex) ja muiden keskushermostoa lamaavien aineiden samanaikainen käyttö, jossa vaarallinen myrkytystila saattaa kehittyä hitaasti, useiden tuntien kuluttua, henkilön mahdollisesti jo poistuttua käyttötilasta.

– Opioidien ja keskushermostoa lamaavien aineiden samanaikainen sekakäyttö voi aiheuttaa kuolemaan johtavan hengityslaman matalillakin pitoisuuksilla. Kuolema tapahtui usein henkilön nukkuessa. Aamuyö on yksi tyypillisistä ajankohdista. Siinäkään käyttöhuoneesta ei olisi apua, Räsänen sanoo.

Hänen mukaansa on huomattava myös, että vastalauseessakaan ei ehdoteta käyttöhuoneita avattaviksi alaikäisille nuorille eli tavoitellut hyödytkään eivät heihin kohdistuisi.

Terveydenhuollon henkilökunnalle käyttöhuoneet muodostaisivat sen sijaan eettisen ristiriidan. Räsänen muistuttaa, että lääkärin ja hoitajan tehtävä on kaikissa oloissa edistää potilaan terveyttä, mutta käyttöhuoneessa jouduttaisiin tukemaan asiakkaita vahingoittamaan ja myrkyttämään itseään.

– Käyttöhuoneiden resurssit – etenkin pahenevan henkilöstöpulan aikana – olisivat muusta terveydenhuollosta, myös huumevieroituksesta ja -kuntoutuksesta pois.

Onnettomuustutkimuskeskus julkaisi viime vuonna selvityksen nuorten tapaturmaisista huumekuolemista vuonna 2023. Raportissa ei suositeltu käyttöhuoneita, mutta sen sijaan korostettiin lastensuojelun kehittämistä.

Räsänen muistuttaa, että varhainen puuttuminen huumeriippuvuuteen on ensiarvoisen tärkeää. Huumeiden käytön tai hallussapidon rangaistavuus ei ole este hoitoon hakeutumiselle, sillä terveydenhoitohenkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus ja myös poliisi ohjaa huumeiden käyttäjiä hoitoon.

– Ensikertalaista huumausaineiden käyttäjää ei sakoteta ja alle 18-vuotiaiden kohdalla järjestetään puhuttelutilaisuus, jossa nuorelle tuodaan esille selkeä rikosoikeudellinen moite teosta sekä tarjotaan mahdollisuus sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteille sekä tuelle päihteettömyyteen.

Poliisin ja terveydenhuollon yhteistyö onkin avainasemassa hoitoonohjauksessa.

Räsänen sanoo, että käyttöhuoneiden tarjoama ”turvallisempi” huumeidenkäyttö ei auta irrottautumaan aineista, vaan ennemmin vahvistaa riippuvuutta. Sen sijaan päihdesairauksista kärsiville tulee kehittää matalan kynnyksen palveluja, joissa on mahdollisuus terveysneuvontaan ja hoitoonohjaukseen, tuettuun asumiseen ja työllistymiseen. Tarvitaan myös helpompaa pääsyä huumevieroitukseen ja -kuntoutukseen.

– Päihteidenkäyttäjille on annettava aito mahdollisuus toipua, ja tuettava aineista irtautumisessa, ei käytön jatkamisessa henkilön oman hyvinvoinnin ja lähiyhteisön turvallisuuden kustannuksella.