Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä -kansalaisaloitteen tekijät törmäsivät lakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa sukupuolineutraalin termistön vaatimukseen.

Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä -kansalaisaloitteesta järjestettiin tänään torstaina Eduskuntatalon auditoriossa lakivaliokunnan julkinen kuuleminen. Kansalaisaloite keräsi yli 63 000 allekirjoittajaa.

Aloitteen tekijöiden edustajina kuultavina olivat KD-aktiivit Sirpa Pursiainen-Hautala, Mia Joki sekä Ville Auvinen.

Muina asiantuntijoina olivat lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, johtava asiantuntija Minna Kökkö Digi- ja väestötietovirastosta sekä erityisasiantuntija Jemina Fallenius Lastensuojelun Keskusliitosta.

– On aivan eri asia olla synnyttäjä kuin äiti ja aivan eri asia olla isä kuin toinen vanhempi tai siittäjä, huomautti Sirpa Pursiainen-Hautala.

– Lainsäädännön terminologialla on suuret vaikutukset yhteiskuntaamme. Peruslainsäädännön pitäisi olla yhteiskunnan tukipilareita – eli perheitä – tukeva. Ei ole oikein, mikäli enemmistöltä viedään äiti- ja isä-termit, Pursiainen-Hautala jatkoi.

Peruslainsäädännön pitäisi olla yhteiskunnan tukipilareita – eli perheitä – tukeva. Ei ole oikein, mikäli enemmistöltä viedään äiti- ja isä-termit.

Mia Joki totesi, että Irlannissa pyrittiin hävittämään termit perhe ja äiti.

– Kansalaisaloite meni siellä nurin. Meiltä ollaan viemässä niin rakkaita asioita, jotka suojelevat elämää, Joki muistutti.

Pekkarinen, Kökkö ja Fallenius perustelivat omissa puheenvuoroissaan, että puhekielen ja lakitekstin välillä pitää olla tunnistettava ero.

– Perheet ovat monimuotoistuneet, joten termistön pitää olla sukupuolineutraalia.

Lakivaliokunnan jäsen Joakim Vigelius (ps) pyrki hiillostamaan asiantuntijoita.

– Eikö mielestänne ole mitään negatiivista siinä, mikäli äiti, isä, mies ja nainen hävitetään lakikielestä?

– Toisin sanoen: näettekö, että on yksinomaan hyvä asia, että sukupuolineutraalia kieltä edistetään yhteiskunnassa – vaikka iso osa ihmisistä ei koe sitä omakseen? Vigelius jatkoi.

Vigelius kertoi esimerkin, jota piti tyrmistyttävänä. Hän oli kirjoittanut mielipidekirjoituksen Aamulehteen, ja oli siinä kutsunut varusmiehiä varusmiehiksi. Koska Aamulehti on tehnyt päätöksen käyttää vain sukupuolineutraaleja titteleitä, oli toimitus muuttanut Vigeliuksen tekstissä olleen varusmies-sanan varussotilas-sanaksi.

– Jos lehden linjaus muuttaa sen varussotilas-muotoon, eikö se ole pyrkimys pakottaa sukupuolineutraaliin kieleen?

– Sukupuolineutraali kielenkäyttö on samoin pakotettu lainsäädäntöön, Vigelius muistutti.

Perussuomalaisten Rami Lehtinen epäili, että perinteinen perhekäsitys halutaan unohtaa.

– Miksi se perhekäsitys, joka muodostuu isän ja äidin ympärille, loukkaisi ketään – sitä on vaikea ymmärtää.

– Kyllä se, jos olisin vain siittäjä enkä isä, vähentäisi minua ja halukkuuttani vanhemmuuteen ja perhekeskeisyyteen, Lehtinen perusteli.

Keskustelussa ja kysymyksissä muistutettiin, että lisääntyminen tarkoittaa biologisesti urosta ja naarasta. Jokaisella pitää olla äiti ja isä, muuten lasta ei voi syntyä.

– Todella moni syrjäytynyt nuori kertoo, että elämästä puuttuu isä tai äiti, ei kertaakaan, että puuttuu vanhempi.

Lastensuojelun Keskusliiton Fallenius huomautti, että oikeus termeihin säilyy perheillä.

– Juristin näkökulmasta lakitekstin on oltava täsmällistä. Arjessa käytetään äiti- ja isä-termejä. Perheet voivat sisäisesti määritellä käyttämänsä sanat, Fallenius totesi.

Pekkarinen jatkoi samalla linjalla:

– Viranomaiskielen pitää olla tarkoituksenmukaista, lainsäädännössä tähdätään siihen, että se on mahdollisimman täsmällistä.

Sirpa Pursiainen-Hautala arvioi, että monella näyttää olevan vahvasti tavoitteena sen häivyttäminen, että on olemassa äiti ja isä.

Sirpa Pursiainen-Hautala arvioi, että monella näyttää olevan vahvasti tavoitteena sen häivyttäminen, että on olemassa äiti ja isä.

– Jos mennään sukupuolineutraaliin suuntaan, ja jos lainsäädäntö häivyttää isyyden ja äitiyden, ei se ole lasten etu.

– Vaikutukset näkyvät jo, eikä varhaiskasvatuksessa vietetä enää isänpäivää.

Hän vastuutti kansanedustajia.

– Olkaa tarkkoja, ettei tällaista häivyttämispyrkimystä viedä eteenpäin. Suomen lapset ja nuoret näkevät mitä tapahtuu. Kun pieni vähemmistö pitää kovan äänen, menee se sen edelle, mitä enemmistö näkee ja kokee, Pursiainen-Hautala huomautti.

Turun KD-kaupunginvaltuutettu Ville Auvinen totesi sanojen kuvaavan todellisuutta.

– Tämän aloitteen taustalla toisaalta on se että laajempi todellisuus yhteiskunnassamme, jossa pyritään sukupuolineutraaliuteen.

– Sanat myös muuttavat todellisuutta. Jos sanat äiti ja isä poistetaan ensin lakikielen käytöstä, sen jälkeen vähitellen virastokielestä, kouluista ja päiväkodeista, muokkaa se väistämättä todellisuutta, Auvinen muistutti.

– Täällä on ihan hyvin todettu, ettei eihän laki millään tavalla kiellä kodeissa käyttämästä termejä äiti tai isä – tai mitä tahansa termejä. Väistämättä vähitellenkielenkäyttö muokkaa arkielämässä ja menetämme jotain hyvin tärkeää, sillä näihin sanoihin äiti ja isä liittyy niin vahvat tunnekokemus.

Auvinen totesi Suomessa monta kertaa äänestetyn suomen kielen kauneinta sanaa.

– Joka kerta voittajana on ollut äiti. En usko, että se johtuu siitä että äiti näin äänteellisesti olisi kauhean kaunis sana – oikeastaan kaikkea muuta – mutta siihen liittyvä tunneside on niin vahva. Voimakas tunnekokemus on myös niissä tilanteissa, joissa voi olla konfliktiset suhteet lasten ja vanhempien välillä. Silloinkin sanoihin liittyy aina vahva tunneside, Auvinen perusteli.

Meillä puhutaan äidinkielestä ja isänmaasta. Tuskin kukaan puhuisi synnyttäjän kielestä ja siittäjän maasta.

– Meillä puhutaan äidinkielestä ja isänmaasta. Tuskin kukaan puhuisi synnyttäjän kielestä ja siittäjän maasta.

Hän uskoi, että termien poistaminen vähitellen kielenkäytöstä muokkaisi todellisuutta.

– Se on tämän aloitteen pelkona. Ei välttämättä se, että nyt yhtäkkiä jotenkin kiellettäisiin joidenkin sanojen käyttö vaan se, mihin johtaa se, että näitä sanoja vähitellen aletaan poistaa kielenkäytöstä. Emme aloitteentekijöinä halua, että se kehitys jatkuu, Auvinen totesi.

Termit äiti ja isä säilytettävä lainsäädännössä -kansalaisaloitteen tekijät Sirpa Pursiainen-Hautala, Mia Joki sekä Ville Auvinen lakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa. Pursiainen-Hautala on Tampereen kaupunginvaltuutettu ja Pirkanmaan aluevaltuutettu, Mia Joki on Akaan KD:n puheenjohtaja ja Ville Auvinen Turun kaupunginvaltuutettu. (Näyttökuva eduskunnan verkkolähetyksestä)

Juttua korjattu ma 3.3. klo 22.24

Vaihdettu oikea nimi kappaleeseen:

Lastensuojelun Keskusliiton Fallenius huomautti, että oikeus termeihin säilyy perheillä.
– Juristin näkökulmasta lakitekstin on oltava täsmällistä. Arjessa käytetään äiti- ja isä-termejä. Perheet voivat sisäisesti määritellä käyttämänsä sanat, Fallenius totesi.