– Eurooppa on pitkään nojannut Yhdysvaltojen tukeen. Mutta nyt on aika astua ulos mukavuusalueelta ja kasvaa geopoliittisesti ja taloudellisesti vahvemmaksi toimijaksi, vaatii Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman.

Euroopalla on kapasiteettia, osaamista ja kykyä nousta ylös, mutta se edellyttää myös Etelä-Euroopan aktiivista vastuunkantoa ja sitoutumista. Samalla Naton ja EU-maiden välistä yhteistyötä on syvennettävä.

Tätä mieltä on Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Peter Östman.

Vaikka Iso-Britannia ei enää ole EU:n jäsen, britit ovat ansiokkaasti ottaneet johtajuutta Euroopan turvallisuuden osalta. Ranska on myös viestittänyt, että sen ydinasepelote voisi suojata koko Eurooppaa.

– Puolustus on nyt asetettava etusijalle koko Euroopassa. Jo viime syksynä Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti todellisen eurooppalaisen puolustusunionin luomisen tärkeyttä. Hänen mukaansa EU:n on käytettävä rahaa enemmän, paremmin ja eurooppalaisemmin.

Ösmanin mielestä Tanskan kuningasparin vierailu Suomessa ja eduskunnassa viime viikolla on konkreettinen esimerkki pohjoismaisesta yhteistyöstä ja lojaaliudesta.

– Meidän on syvennettävä yhteistyötä erityisesti Pohjoismaiden ja Baltian maiden välillä, Östman vaatii.

– Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja pääministeri Orpo ovat toimineet viisaasti ja pysyneet rauhallisina ja asiallisina julkisessa keskustelussa, huolimatta vallitsevasta myrskyisestä tilanteesta, hän arvioi.

Östman lainaa presidentti Stubbin neuvoa viime viikolta: ”Take a deep breath, take a cold bath, sauna, breath, get back to negotiating table.” Eli: ”Hengitä syvään, ota kylmä kylpy, käy saunassa, hengitä ja palaa neuvottelupöytään.”

Nyt on Euroopan aika toimia. On jo kiire.

– Euroopan on nopeasti laadittava suunnitelma, jolla Ukraina saa konkreettisesti enemmän tukea muulta Euroopalta, Östman painottaa.

– Viime torstaina 6. maaliskuuta pidetty EU-huippukokous näyttikin Ukrainan tuelle kauan toivottua vihreää valoa.

Östman kuvailee Suomen toimintatapaa.

– Se on tehdä enemmän ja puhua vähemmän.

Hän listaa Ukrainan saamaa konkreettista tukea suhteessa maan bruttokansantuotteeseen.

– Tanska on kärjessä. Sen jälkeen tulevat Baltian maat. Suomi sijoittuu viidenneksi. Valitettavasti useat EU-maat ovat kaukana jäljessä. Sama koskee kansallista puolustusta koskevia panostuksia.

– Nyt vaikuttaa siltä, että useimmat ovat heränneet tähän – tosin tarpeettoman myöhään, Östman toteaa.

Peking ja Moskova rakentavat aktiivisesti vastavoimaa länsimaiselle hegemonialle edistämällä moninapaista maailmanjärjestystä.

– Kiinan pitkän aikavälin strategiana on globaali taloudellinen ylivalta, kun taas Venäjän tavoitteena on hajottaa Euroopan yhtenäisyys. Tarkoituksena on rapauttaa demokratiaa ja heikentää länttä, jotta Kiinan ja Venäjän omille intresseille avautuu enemmän tilaa, Östman analysoi.

Venäjän tavoitteena on hajottaa Euroopan yhtenäisyys. Tarkoituksena on rapauttaa demokratiaa ja heikentää länttä, jotta Kiinan ja Venäjän omille intresseille avautuu enemmän tilaa. – Peter Östman

Kiinalle on eduksi antaa Venäjän ja lännen riidellä ja heikentää toisiaan, samalla kun se itse keskittyy vahvistamaan omaa asemaansa. Kiinan ”luontainen toimintatapa” on näennäisesti olla tekemättä mitään – paitsi silloin, kun se ohjaa virtausten suuntaa ja voimakkuutta omien etujensa mukaisesti.

Östman muistuttaa Suomen geopoliittisesta asemasta.

– Suomella on vihamielinen itäinen naapuri sekä erittäin strateginen suurvalta vielä kauempana idässä.

– Siksi emme hyödy siitä, että asettaudumme vihamieliseen asemaan suhteessa Yhdysvaltoihin. Sen sijaan meidän on kommunikoitava ja neuvoteltava Yhdysvaltojen kanssa, jotta se löytää oikean suunnan ulkopolitiikassaan ja ymmärtää, miten Itä-Euroopan kulttuurit toimivat.

– Joskus asioita on selitettävä kärsivällisesti auki niille, jotka eivät hahmota kokonaisuutta. Tässä suhteessa sekä Suomen entinen presidentti Sauli Niinistö että nykyinen presidentti Alexander Stubb ovat osoittaneet kykyä ja kokemusta vaativaan kansainväliseen diplomatiaan. Sitä tarvitaan nyt.