– Uskon, että jokainen suomalainen tuntee Ukrainan tilanteen koskettavan, sillä olemme historian saatossa itse olleet samassa tilanteessa Venäjää vastaan, toteaa kansanedustaja, Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman.

Täysistuntosali antoi raikuvat aplodit Ukrainan presidentille Volodymyr Zelenskyille tämän vieraillessa eduskunnassa 19. maaliskuuta.

– Uskon, että jokainen suomalainen tuntee Ukrainan tilanteen koskettavan, sillä olemme historian saatossa itse olleet samassa tilanteessa Venäjää vastaan, Peter Östman sanoo.

– Sota on julmaa ja jättää syviä arpia. Onneksi Suomi on ollut valmistautunut niihin geopoliittisiin tilanteisiin, jotka nyt kehittyvät Euroopassa.

Östman  muistuttaa, miten erilainen tilanne on monille muille Euroopan maille.

– Britannia ja Saksa alkavat vihdoin herätä todellisuuteen ja ymmärtää, että vahva puolustus on paras tapa torjua Venäjän kasvavaa aggressiota.

Östman suree sitä, kuinka YK on viime vuosikymmeninä politisoitunut.

– YK:n ihanteet ja sen aiempi rooli kansoja yhdistävänä voimana sekä sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen puolustajana ovat saaneet kolauksen. Osoittaa heikkoutta, ettei YK ole aiemmin ja selvemmin nostanut ääntään autoritaaristen suurvaltojen johtajia vastaan.

Ukrainan tilanne on kärjistynyt päivä päivältä viimeisen kolmen vuoden aikana.

– Kaiken tuskan ja sodan keskellä ukrainalaiset ovat pysyneet vahvoina, koska heillä ei ole ollut muuta vaihtoehtoa. Suomen ja koko Euroopan on jatkettava Ukrainan tukemista. Olemme sen velkaa, erityisesti esivanhemmillemme, jotka puolustivat maatamme.

Östman huomauttaa koko Euroopan ja ennen kaikkea Ukrainan kaipaavan rauhaa.

– Maailma ei saa kuitenkaan unohtaa sitä tosiasiaa, että Venäjä aloitti sodan ja että Putin on vastuussa Ukrainassa tehdyistä sotarikoksista, kuten lasten kidnappauksista ja pakkosiirroista Venäjälle.

Maailma ei saa kuitenkaan unohtaa sitä tosiasiaa, että Venäjä aloitti sodan ja että Putin on vastuussa Ukrainassa tehdyistä sotarikoksista, kuten lasten kidnappauksista ja pakkosiirroista Venäjälle.

EU on käynnistänyt hankkeita, kuten Vahvista EU:ta ja Valmius 2030.

– EU-komissio odottaa miljardien eurojen panostuksia puolustukseen sekä jäsenmaissa että Ukrainan tukemiseksi. Kaikki korostavat kiireellisyyttä, mutta silti kestää todennäköisesti kauan ennen kuin paketti toteutuu. Paljon riippuu siitä, mitä jäsenmaiden hallituksissa tapahtuu – tai jää tapahtumatta, Östman muistuttaa.

EU:n ulkoasioiden johtaja Kaja Kallas ehdotti Ukrainalle 40 miljardin euron tukipakettia jo tänä vuonna.

– Kallas valitsi strategian, jossa paketti perustuisi vapaaehtoisuuteen, jotta Unkari ei käyttäisi veto-oikeuttaan. Myös muiden jäsenmaiden keskuudessa oli kuitenkin erimielisyyksiä, erityisesti siitä, kuinka paljon kunkin maan pitäisi maksaa. Siksi Kallas veti ehdotuksensa takaisin myöhään keskiviikkoiltana 19. maaliskuuta.

Euroopan on herättävä siihen tosiasiaan, että suuri osa maailmasta pelaa nykyään eri säännöillä kuin mihin olemme tottuneet.

Östman kuvailee, että presidentti Zelenskyin ja eduskuntaryhmien välisissä keskusteluissa käsiteltiin muun muassa pitkäaikaisen yhteistyön mahdollisuuksia puolustusteollisuudessa sekä Suomen ja Ukrainan välistä puolustusosaamisen vaihtoa.

– Euroopan on herättävä siihen tosiasiaan, että suuri osa maailmasta pelaa nykyään eri säännöillä kuin mihin olemme tottuneet. Siksi meidän on varmistettava, että oma puolustuksemme on riittävän vahva.

– Esimerkiksi Ottawan miinakieltosopimuksen kumoamista tulisi harkita vakavasti uudelleen, sillä henkilömiinat ovat sekä tehokas että kustannustehokas puolustus Suomen 1 343 kilometrin rajalle, Östman huomauttaa.

Hänen mielestään on realismia todeta, että pelisäännöt ja maailman tila ovat muuttuneet.

– Tällä hetkellä Suomi ja ulkopoliittinen johtomme pelaavat korkeammassa sarjassa kuin mikä pienelle maalle on tavanomaista. Presidentti Stubb ja pääministeri Orpo työskentelevät ansiokkaasti Ukrainan, Suomen ja Euroopan hyväksi.