Hallitus päätti puoliväliriihessään useista toimista, joilla turvataan kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuutta, vauhditetaan biotalouden kasvua ja tuetaan maaseudun yrityksiä. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah on tyytyväinen päätöksiin, jotka hänen mukaansa antavat vahvan signaalin pitkäjänteisestä kasvupolitiikasta.

– Hallitus haluaa varmistaa, että suomalainen ruoka, maatalous ja maaseutu voivat hyvin myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää pitkäjänteistä työtä sekä investointeja uusiin ratkaisuihin ja osaamiseen, ministeri Sari Essayah kiteyttää.

– Jatkamme määrätietoista työtä viljelijöiden aseman parantamiseksi, alkutuotannon toimintaedellytysten vahvistamiseksi ja ruokaviennin edistämiseksi. Haluamme luoda kasvua kaikkialle Suomeen.

Kotimaisen ruuantuotannon vahvistamiseksi hallitus uudistaa elintarvikemarkkinalakia, jolla pyritään parantamaan ruoka-alan arvoketjun kannattavuutta ja tukemaan korkeaa kotimaisuusastetta. Lisäksi selvitetään keinoja suojata luottamuksellista tietoa markkinoilla. Omistajaohjauksen avulla pyritään lisäämään kotimaisen ruuan osuutta julkisissa hankinnoissa.

Maatalouden rahoitusta parannetaan uudistamalla hankinta- ja Finnvera-lainsäädäntöä. Maatilojen investointeja tuetaan nostamalla valtiontakauksia Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera) 20 miljoonaan euroon ilman lisäpääomitusta. Rahoitushaasteisiin etsitään myös uusia ratkaisuja rahoitusmarkkinoiden sääntelyn arvioinnin yhteydessä.

Nuorten viljelijöiden tukemiseksi hallitus kohdentaa peltojen korvauskelpoisuutta juuri aloittaneille ja suunnittelee toimia erityisesti Itä-Suomen viljelijöiden tukemiseksi kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta.

Maatalouden tukijärjestelmän hallinnollista taakkaa kevennetään tulevan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamispaketin avulla, ja hyödylliset uudistukset toteutetaan täysimääräisesti jo vuoteen 2026 mennessä.

Hallitus korostaa myös turpeen roolia huoltovarmuudessa. Kasvu- ja kuiviketurve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi, ja turvepeltojen käyttö ruokaturvan varmistamiseksi jatkuu.

Ympäristö- ja ilmastotoimet näkyvät puoliväliriihen päätöksissä. Hallitus tukee investointeja biokaasun tuotantoon, joka muuttaa orgaanista jätettä uusiutuvaksi energiaksi ja samalla vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta. Erityisesti Saaristomeren alueella tehostetaan ravinteiden kierrätystä ja valmistellaan tiekartta ravinteiden ja lannoitteiden huoltovarmuuden turvaamiseksi.

Suojavyöhykkeiden tukitasoja esitetään nostettaviksi vesistökuormituksen vähentämiseksi. Lisäksi hallitus selvittää lisärahoituksen myöntämistä Metsähallituksen Luontopalveluille, jotta viljelijät voisivat hoitaa uhanalaisia perinnebiotooppeja.

Tukea viennille ja uusille innovaatioille

Biotalouden arvonlisän kasvattamiseksi panostetaan elintarvike- ja metsäbiotalouden vientiin. Elintarvikevienti nostetaan pilottitoimialaksi Team Finland -uudistuksessa, ja vientitoiminnan tueksi rakennetaan uusia tukitoimintoja.

Valtio kehittää myös riskirahoitus- ja lainainstrumentteja, joilla mahdollistetaan investointeja solumaatalouteen ja uusiin ruoantuotantoteknologioihin. Business Finlandin T&K-rahoituksesta kohdennetaan 10 miljoonaa euroa vuosittain uusien ruoantuotannon arvoketjujen kehittämiseen vuosina 2026–2029.

– Haluamme vahvistaa positiivista tulevaisuuden tekemistä. Se näkyy esimerkiksi investointien turvaamisena, nuorten kannustamisena korvauskelpoisuuksiin liittyvää ongelmaa ratkomalla, sikasektorin tulevaisuuden turvaamisena salmonellarahaston kautta, ravinnekierrätyksen ratkaisujen edistämisenä ja vahvana TKI-panostuksena ruokaketjun uusien arvoketjujen kehittämiseen.

– Maatilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen ja tuotannon kehittäminen kaikilla sektoreilla on äärimmäisen tärkeää huomisen ruokaturvan kannalta. Ruokaviennin edistämisessä puolestaan on päästy erittäin hyvin alkuun, ja sillä tiellä jatketaan, Essayah summaa.

Hallitus valmistelee lakiesitystä uudesta sika-alan salmonellavahinkorahastosta. Rahastosta maksetaan korvauksia salmonellatapauksista aiheutuvista kustannuksista, ja sen varat kerätään toimijoilta vuosimaksuina. Valtion kertaluonteinen 10 miljoonan euron alkupääoma varmistaa rahaston toiminnan heti käynnistyessä.

Metsien kasvua ja hiilinieluja tuetaan vauhdittamalla metsänuudistamista, lisäämällä metsäpinta-alaa ja edistämällä metsälannoitusta. Lisäksi varaudutaan paremmin metsätuhoihin.

Hallituksen nelikko ja Päivi Paasikoski aloitustiedotustilaisuudessa 22.4.2025, Sari Essayah, Riikka Purra, Petteri Orpo, Anders Adlercreutz, kuva Katja Säilä/VNK