Puheenjohtaja Sari Essayah puhui laajassa poliittisessa katsauksessaan puoliväliriihen kasvupaketista. – KD:n näkyvimpiä saavutuksia ovat esimerkiksi työtulovähennyksen lapsikorotuksen tuplaus sekä panostukset omaishoitoon ja keliakialainsäädännön valmisteluun.

Puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ruoti poliittisessa katsauksessaan samalla viikolla julkaistua hallituksen puoliväliriihen kasvupakettia. Puheensa aluksi hän antoi lämpimät kiitokset omalle puolueväelleen hyvästä alue- ja kuntavaalituloksesta.

– Ajat eivät ole helpot, kiteytti Essayah.

Hän totesi KD:n olleen ajan hermolla jo pitkään niissä riskeissä, jotka puoliväliriihessä erityisesti nostettiin esiin, eli turvallisuustilanteessa, maailmantaloudessa sekä huoltovarmuudessa.

– Hallituksessa olemme onnistuneet vakuuttamaan myös muut puolueet. Esimerkiksi maa- ja metsätalouteen ei tässäkään kehysriihessä kohdistettu leikkauksia, Essayah totesi tyytyväisenä.

Puoliväliriiheen mentiin haastavasta tilanteesta ja siitä tultiin ulos haastavassa tilanteessa.

– Puoliväliriiheen mentiin haastavasta tilanteesta ja siitä tultiin ulos haastavassa tilanteessa, Essayah tokaisi.

Hän muistutti kasvun etsimisen olleen puoliväliriihen merkittävin ja tärkein asia.

– Suomi on ollut ilman talouskasvua 17 vuotta. Hyvinvointiyhteiskunta, joka tarjoaa laajasti kansalaisille erilaisia palveluita, ei voi pitkällä aikavälillä pysyä pystyssä velkarahoituksen varassa.

– Tähän mennessä hallitus on tehnyt mittavia sopeutustoimia. Se kertoo siitä, että hallitus on pystynyt tekemään niitä ja että ne ovat olleet välttämättömiä. Nyt, kun alkukauden talouspohjaa on laitettu kuntoon, on välttämätöntä hakea vauhtia talouskasvun kautta.

Kun puoliväliriihen tiedotustilaisuutta pidettiin, media ja oppositio olivat yllättäneitä siitä, kuinka rohkeita ja suuria nämä kasvutoimet olivat.

Essayah muistutti, että kasvupaketti pohjautui Risto Murron työryhmän työhön ja valtiovarainministeriön tiukkoihin laskelmiin. Laskelmissa ei pidetä yllä illuusioita, vaan toimenpiteet ja niiden vaikutukset on arvioitu lahjomattomasti.

Kaikki kasvutoimet eivät tokikaan ole sellaisia, mitä KD yksin olisi päättänyt. Siksi neuvotteluja on käyty koko kevään ajan. Essayah antoi suuren kiitoksen Peter Östmanille ja Päivi Räsäselle, jotka olivat mukana valmistelutyöryhmissä – kasvutyöryhmässä, verotyöryhmässä ja säästötyöryhmässä.

– Kiitos myös omalle esikunnalle, erityisesti Marjo Loposelle ja valtiosihteeri Päivi Nergille, jotka olivat keskeisessä roolissa neuvotteluissa.

Lopullisessa kokonaisuudessa näkyy vahvasti KD:n kädenjälki.

– Näkyvimpiä saavutuksia ovat esimerkiksi työtulovähennyksen lapsikorotuksen tuplaus sekä panostukset omaishoitoon ja keliakialainsäädännön valmisteluun, Essayah listasi.

Taloudellinen kasvu ja hyvinvointi syntyvät suomalaisissa yrityksissä, ei julkisella sektorilla.

– Julkinen sektori on toki tärkeä hyvinvointipalvelujen tuottaja, mutta verotulot syntyvät yksityisen sektorin yritysten kasvusta. Siksi verotuksen korjausliike oli välttämätön – ja maltillinen. Emme käyttäneet moottorisahaa, korkeintaan oksasaksia, Essayah huomautti.

Verotuksen korjausliike oli välttämätön – ja maltillinen. Emme käyttäneet moottorisahaa, korkeintaan oksasaksia. – Sari Essayah puoliväliriihestä

– Emme myöskään iloitse leikkauksista, mutta ne olivat välttämättömiä ja kohdistettu niin, etteivät ne tuntuisi arkipäivässä, erityisesti pienituloisten kohdalla.

Sote-puolelle ei tässä riihessä tehty uusia säästöjä.

– Tämä oli pitkälti KD:n ansiota, liittouduttuamme heti alussa RKP:n ja myöhemmin myös perussuomalaisten kanssa torjumaan uudet sote-leikkaukset. Hyvinvointialueet ovat vasta rakentamassa toimintaansa ja tekevät isoja sopeutuksia. Tässä tilanteessa uudet säästöt olisivat olleet vahingollisia, Essayah arvioi.

Kasvutoimet, kuten yhteisöveron alentaminen, ovat hänen mukaansa erityisen tärkeitä.

– Yhteisöveron kevennys kohdistuu kaikkiin yrityksiin ja antaa signaalin siitä, että Suomessa kannattaa edelleen asua, elää ja yrittää. Talous on paljon psykologiaa. Tällä hetkellä suomalaiset yritykset epäröivät investoida ja kansalaiset lykkäävät kulutuspäätöksiä, koska tulevaisuus näyttää epävarmalta. Tällä kasvupaketilla pyrimme muuttamaan tätä ilmapiiriä.

Veronalennukset kohdistettiin erityisesti pieni- ja keskituloisiin. Yhteensä 1,25 miljardin euron veronkevennykset tukevat ostovoimaa. Ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveroa lasketaan maltillisesti.

– Lisäksi ylimmän marginaaliveron maltillistaminen on samaa kokoluokkaa kuin Ruotsissa sosiaalidemokraattisen hallituksen aikana toteutettu muutos. Kokemus Ruotsista osoittaa, että tällaisilla päätöksillä on kasvua edistävä vaikutus, vaikkakin pienellä viiveellä.

Ylimmän marginaaliveron maltillistaminen on samaa kokoluokkaa kuin Ruotsissa sosiaalidemokraattisen hallituksen aikana toteutettu muutos.

Samalla eläketulon lisäveroa alennettiin ja yrittäjien eläkeuudistus vietiin eteenpäin.

– Lisäksi yritysten tappioiden vähennysoikeutta pidennettiin 25 vuoteen, mikä on erityisen tärkeää uusille startupeille.

– Perintöveron alarajaa nostettiin 30 000 euroon, mikä auttaa erityisesti pienehköjä perintöjä saavia, kuten mummonmökkejä periviä suomalaisia. Mummonmökkiä saattaa olla mahdoton saada kaupaksi. Perintöveron maksuajan korkoa on myös maltillistettu.

Kasvupakettiin sisältyy myös monia muita toimia, kuten tekoälytoiminnan tukeminen ja vahvat panostukset kotimaisen ruoantuotannon turvaamiseen.

– Jatkamme viljelijöiden aseman ja alkutuotannon parantamista sekä ruokaviennin ja biotalouden kasvattamista. Haluamme luoda kasvua joka puolelle Suomea.

Essayah halusi huomioida erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen kohdennetut toimenpiteet. Maakuntalentojen jatkuminen on turvattu vuoteen 2028 saakka, ja aluetalouden kehittämiseksi perustetaan investointitiimejä.

Hän totesi, että sopeutustoimien olevan välttämättömiä, jotta luottoluokitus ei laskisi.

– Velkaantumisesta ja luottoluokituksesta on puhuttu paljon. Suomen julkisen talouden velkaantuminen on jo yli 80 % BKT:sta, kun monilla saman luottoluokituksen mailla velka-aste on 50 %:n luokkaa.

– Jos emme tekisi nyt samanaikaisesti myös sopeutustoimia, edessämme olisi nopeasti tilanne, jossa luottoluokituksemme laskisi. Tällä hetkellä Suomi maksaa korkoja veloistaan yli 3,5 miljardia euroa vuodessa – summa on suurempi kuin esimerkiksi koko maa- ja metsätalousministeriön budjetti.

Essayah huomautti olevan tärkeää ymmärtää, että korkomenojen kasvu vie varoja pois muusta yhteiskunnallisesta toiminnasta.

– Se, että Suomi on pystynyt pitämään luottoluokituksensa korkealla tasolla, johtuu siitä, että olemme pystyneet osoittamaan sopeutustoimia ja pitämään kiinni taloudellisesta vastuullisuudesta. Suomen maine maailmalla – että maksamme velkamme – on kantanut meitä, aina toisen maailmansodan sotakorvauksista alkaen.

– Asiantuntijat, kuten Suomen Pankin edustajat, ovat puoliväliriihessä korostaneet, että hallituksen yhdeksän miljardin sopeutukset ovat keskeinen syy siihen, että Suomi on säilyttänyt luottoluokituksensa. Se on tärkeä perusta tulevaisuuden vakaudelle.

KD on pitänyt kiinni siitä, että heikoimmista kannetaan huolta.

– Esimerkiksi nuorille, jotka jäävät ilman korkeakoulupaikkaa toisen asteen koulutuksen jälkeen, tarjotaan nyt maksuton 30 opintopisteen opintoseteli avoimeen korkeakouluun. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia jatko-opintoihin ja ammattiin.

– Lisäksi pienempiä omaishoidon tukia korotetaan, ja laadimme kansallisen ohjeistuksen omaishoidon myöntämisperusteista ja palkkioluokista. Tavoitteenamme on yhtenäistää tuen myöntämistä ja siirtää sen maksaminen Kelalle. Tämä paketti on lähes puhtaasti kristillisdemokraattien kädenjälkeä, Essayah kiitti.

Saattohoidon kehittäminen on keskeistä, kun keskustellaan esimerkiksi eutanasiahankkeista: haluamme varmistaa, että jokaisella on oikeus arvokkaaseen elämään loppuun asti.

– Myös perhehoitajien asemaa parannetaan kahdella miljoonalla eurolla. On tärkeää, että perhehoitajia tuetaan erityisesti silloin, kun perhehoitosuhde päättyy ennakoimattomasti. Samalla varmistamme, että lakisääteinen oikeus saattohoitoon toteutuu kaikkialla maassa. Saattohoidon kehittäminen on keskeistä, kun keskustellaan esimerkiksi eutanasiahankkeista: haluamme varmistaa, että jokaisella on oikeus arvokkaaseen elämään loppuun asti.

Keliakiaa koskevaa lainsäädännön valmistelua tuetaan vuoden 2026 loppuun mennessä.

– Maatalouspolitiikassa jatkamme hyvää työtä. Ruoka ja biotalous ovat kasvun aloja. Vahvistamme maatilojen investointeja nostamalla valtiontakauksia niin sanotun Makera-rahaston kautta.

– Turvaamme huoltovarmuutta säilyttämällä yhdeksän kuukauden viljavarastot, vaikka alkuvuodesta käytiin keskustelua niiden vähentämisestä. Tässä tilanteessa meillä ei ole varaa tinkiä huoltovarmuudesta.

Omistajaohjauksen keinoin varmistamme, että kotimaisen ruoan osuus julkisen sektorin hankinnoissa kasvaa. Esimerkiksi puolustusvoimien ruokahuollosta vastaava Leijona Catering käyttää jo nyt 80 prosenttisesti kotimaisia raaka-aineita, mutta tavoitteena on vielä lisätä tätä osuutta.

Markkinalain uudistuksessa huolehditaan Essayah’n mukaan ruoka-alan arvoketjun kannattavuudesta ja kotimaisuusasteesta.

– Elintarvikevientiä vahvistetaan. Se on pilottitoimiala Team Finlandin uudistuksessa, ja lanseeraamme uusia ruoantuotannon arvoketjujen tuotekehitysohjelmia. Metsien kasvua ja hiilinieluja vahvistetaan laajalla toimenpidepaketilla.

Kehysriihessä tehtiin myös iso investointipaketti eri puolille Suomea.

’Idän pikajuna’ eli Kouvolan ja Kuopion välinen rata, joka sai nyt 42 miljoonan euron investointipanostuksen nopeuden ja kapasiteetin parantamiseen.

– ’Idän pikajuna’ eli Kouvolan ja Kuopion välinen rata, joka sai nyt 42 miljoonan euron investointipanostuksen nopeuden ja kapasiteetin parantamiseen.

– Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmat julkaistaan tarkemmin ensi viikolla. Niihin sisältyy muun muassa matkailuun ja metsäbiotalouteen liittyviä kasvuohjelmia. Uutena toimenpiteenä perustetaan myös erityistalousalue ja maakunnalliset investointitiimit, jotka tukevat alueellista elinvoimaa, Essayah kertoi.

Puoluehallituksen kokoukseen osallistuvat Kristillisdemokraattien keskeiset vastuunkantajat, kuten piiripuheenjohtajat, puheenjohtajisto, kansanedustajat sekä osa puolueen työntekijöistä. Keski-Suomen piiripuheenjohtaja Pekka Tuominen, Keski-Pohjanmaan piiripuheenjohtaja Jani Andersson, kansanedustaja Peter Östman sekä 2. varapuheenjohtaja David Pettersson saivat kevään vaaleissa iloita lisäpaikoista ja kasvaneesta kannatuksesta. (Kuva Kristiina Kunnas)