Ulkomailta, varsinkin kauempaa EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat tarvitsevat Räsäsen mukaan tarkkaa ja ajantasaista tietoa opiskelu- ja asumisolosuhteista.

– Monet hyödyntävät ulkolaisia opiskelijavälityspalveluita, jotka maksua vastaan auttavat hakemusten täyttämisessä, oleskeluluvan saamisessa ja muissa virallisissa asioissa. Kuitenkin käytännön asiat Suomessa asumisesta jäävät selvittämättä, Räsänen sanoo.

Päivi Räsänen on tehnyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee, että miten hallitus aikoo parantaa vaihto-opiskelijoiden ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden tilannetta.

Korkeakoulujen pitäisi Räsäsen mielestä ottaa suurempaa vastuuta myös käytännön vaatimusten ja realististen odotusten viestimisestä ulkomaalaisille tutkinto-opiskelijoille ja vaihto-opiskelijoille.

– Ulkomaalaisten välityspalveluiden ei voida olettaa hoitavan asianmukaisesti perehdytystä esimerkiksi opiskelijan toimeentulosta Suomessa, vaan korkeakoulujen on otettava tässä asiassa vastuuta.

Esimerkiksi englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskeleva voi olettaa, ettei hänen tarvitse opetella lainkaan suomen kieltä. Vaatimus tulee kuitenkin vastaan, kun opiskelija hakee töitä opintojen aikana.

Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat perheellisenä opiskelemaan muuttaneet. Monissa kaupungeissa ulkomaalaiset opiskelijat ovat tuttu näky leipäjonoissa.

Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelee merkittävä määrä ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita sekä lyhyempiaikaisia vaihto-opiskelijoita. Vuonna 2023 ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus oli jo 13,9 % kaikista uusista opiskelijoista.