– Voisiko nykyistä siviilipalvelusjärjestelmää kehittää esimerkiksi osaksi pelastustointa ja niin, että siviilipalveluksen läpikäyneilläkin on hyvät käytännön valmiudet toimia apuna yhteiskunnan erilaisissa häiriötilanteissa, kansanedustaja Sari Tanus kysyy.

Venäjän brutaali hyökkäyssota on muuttanut Suomen turvallisuustilannetta dramaattisesti ja aihepiiristä kysyttiin myös eduskunnan torstaisella kyselytunnilla. Hallituspuolueiden riveistä muistutettiin, että Suomi joutuu panostamaan puolustukseensa huomattavasti aiempaa enemmän. Tästä esimerkkinä ovat muun muassa miljardien lisäpanostukset puolustusvoimien kalustohankintoihin sekä puolustusvoimien reservin määrän kasvattaminen yli miljoonaan sotilaaseen.

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Sari Tanus muistutti myös, että hallitusohjelman mukaisesti myös siviilipalvelusjärjestelmää kehitetään tarkoituksenmukaisemmin ja se kytketään nykyistä selkeämmin kokonaisturvallisuuden toimintamalliin.

– Kysyisinkin ministeriltä: Millä tavoin nykyistä siviilipalvelusta kehitetään vastaamaan paremmin kokonaisturvallisuuden muuttuneisiin tarpeisiin? Voisiko nykyistä siviilipalvelusjärjestelmää kehittää esimerkiksi osaksi pelastustointa ja muutoinkin niin, että siviilipalveluksen läpikäyneilläkin olisi hyvät käytännön valmiudet toimia apuna yhteiskunnan erilaisissa häiriötilanteissa.

Vastikään työministeriksi nimitetty Matias Marttinen kertoi, että hänen on tarkoitus aivan lähiaikoina asettaa työryhmä valmistelemaan lainsäädännön uudistuksia, jotka ensi vuonna tulisivat eduskunnan käsiteltäväksi.

– Joka tapauksessa järjestelmän täytyy tulevaisuudessa vielä vahvemmin kouluttaa siviilipalveluksen suorittaneita henkilöitä erilaisiin kriisitilanteisiin valmistautumisessa. Uskon myös, että tämä muutos tulee tekemään siviilipalveluksen suorittamisen motivoivaksi ja samalla  palvelee meidän koko yhteiskuntaa.