Puolustusselonteon mukaan Venäjä on siirtynyt entistä avoimempaan, vaikeasti ennakoitavaan ja pitkäkestoiseen vastakkainasetteluun lännen kanssa.

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen pitänyt Sari Tanus sanoo, että varusmiespalvelusta on syytä päivittää muuttuneeseen sodankäyntiin sopivaksi ja siviilipalvelusta kehitettävä.

Eduskunnan käsittelyssä ollut puolustusselonteko sai kiitosta Kristillisdemokraattien ryhmäpuheen pitäneeltä kansanedustaja Sari Tanukselta. Hän korosti Suomen roolia Naton ulkorajavaltiona sekä tarpeita kehittää puolustusyhteistyötä erityisesti Pohjoismaiden, Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa. Samalla hän muistutti, että jokaisen Nato-maan on kannettava vastuunsa yhteisestä puolustuksesta.

– Kun Suomi huolehtii omasta puolustusvelvoitteestaan, meidän tulee vaatia samaa myös niiltä Nato-mailta, jotka mahdollisen sodan syttyessä eivät ole konfliktin etulinjassa. Jokaisen Nato-maan tulee voida luottaa siihen, että Naton artikla 5 on ja pysyy voimassa tulevinakin vuosina.

Puolustusselonteon mukaan Venäjä on siirtynyt entistä avoimempaan, vaikeasti ennakoitavaan ja pitkäkestoiseen vastakkainasetteluun lännen kanssa. Venäjä muodostaa pitkäkestoisen turvallisuusuhkan Euroopalle ja Suomelle myös tulevaisuudessa. Suomelle Naton ulkorajavaltiona on tärkeää huolehtia omasta puolustuskyvystä osana liittokuntaa sekä siitä, että liittokunnan puolustus ja pelote vastaavat uhkaympäristön vaatimuksiin.

Suomi kehittää ja ylläpitää vahvaa omaa puolustuskykyään jatkossakin kaikissa tilanteissa. Samanaikaisesti tehdään tiivistä monikansallista ja kahdenvälistä yhteistyötä. Puolustusyhteistyö erityisesti muiden Pohjoismaiden, Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa on Tanuksen mielestä keskeisen tärkeää.

– On tehtävä nopeita investointipäätöksiä.

Hänen mukaansa selonteko osoittaa, että Suomi kykenee sopeutumaan nopeasti muuttuvaan maailmaan. Rajaturvallisuutta on vahvistettu, puolustushankkeita on vauhditettu ja päätös Ottawan sopimuksesta irtautumisesta on osa uutta realistista turvallisuuslinjaa. Erityistä huomiota Tanus kiinnitti kotimaisen puolustusteollisuuden kehittämiseen.

– On tehtävä nopeita investointipäätöksiä. Kotimainen drone-tuotanto on yksi keskeinen osa tulevaisuuden puolustusratkaisuja – se on sekä turvallisuus- että teollisuuspoliittinen kysymys.

Puolustusselonteon tärkeä viesti on myös koko yhteiskunnan varautuminen. Reservin ikärajojen nosto on Tanuksen mukaan myös osoitus siitä, kuinka muuttuvaan turvallisuustilanteeseen on reagoitu. Vaikkakin yleiseen asevelvollisuuteen perustuva mallimme on osoittautunut toimivaksi, tulee varusmiespalvelusta entisestään kehittää ja päivittää muuttuneeseen sodankäyntiin sopivaksi.  Myös siviilipalveluksen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaa tulee kehittää palvelemaan mahdollisimman hyvin kokonaisturvallisuuden tarpeita.

– Vaikka Suomi on panostanut merkittävästi muun muassa väestönsuojien rakentamiseen, emme voi tuudittautua ajatukseen, että kaikki asiat ovat kunnossa. Koko yhteiskunnan tulee arvioida kokonaisvaltaisesti varautumistaan poikkeusoloihin. Jokaisen kaupungin ja kunnan, jokaisen hyvinvointialueen, niin kuin yritystenkin tulee tarkastella omaa varautumistaan.  Sodan tai muun kriisin sattuessa on jokaisen kansalaisen kannettava oma vastuunsa tilanteessa.