– Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Kristillisdemokraatteina pidämme edelleen kiinni lapsilisistä, kotihoidon tuesta ja muista lapsiperheiden etuuksista sekä pienimmistä eläkkeistä, emmekä halua leikata ruokaa tuottavasta maataloudesta, KD:n puheenjohtaja, ministeri Sari Essayah sanoo.

Kristillisdemokraattien puoluekokoukselle Porissa puhunut puolueen puheenjohtaja Sari Essayah paalutti kristillisdemokraattien lähtökohtia hallitusyhteistyössä.

Hän muistutti, että kristillisdemokraatit pitävät kiinni lapsilisistä, kotihoidon tuesta ja muista lapsiperheiden etuuksista sekä pienimmistä eläkkeistä, eikä ruokaa tuottavasta maataloudestakaan haluta leikata.

– Kristillisdemokraattien linjaukset hallitustyöskentelyssä eli siitä mistä voi tai ei voi säästää, tai mihin halutaan satsata, eivät synny tyhjiössä, Essayah totesi.

Hän muistutti niin ikään, että KD:n ideologian kulmakivet ovat kristillisessä ihmiskuvassa ja perheessä yhteiskunnan perusyksikkönä, sosiaalisessa markkinataloudessa eli työn ja yrittämisen kunnioittamisessa ja samalla heikommista huolehtimisessa, lähipäätösperiaatteessa ja viljelyssä ja varjelussa.

– Nämä kulmakivet näkyvät siinäkin, mihin muun muassa kasvutoimia tai pieniä lisäyksiä on suunnattu. Näkyvimpänä työtulovähennyksen lapsikorotuksen tuplaus, lapsilisien ja omaishoidon alimpien palkkioiden korotukset, satsaukset koulutukseen, oppimisen tukeen ja tutkimukseen, sekä maa- ja biotalouden kasvutoimet.

KD:n kannattajissa ja puolueaktiiveissa on paljon pienyrittäjiä. Työmarkkinoiden uudistamisessa läheisintä on ollut edistää muun muassa paikallista sopimista, sekä yrittäjien eläketurvan uudistamista.

Sosiaaliturvaa uudistetaan muutoinkin KD:n kannustavan perusturvan mallin pohjalta, joka omalta osaltaan parantaa työnvastaanottamisen kannustetta ja vähentää byrokratiaa. Samalla työllisyyspalveluja tehostetaan ja joustavoitetaan tarvetta vastaaviksi. Kuntouttavan työtoiminnan siirto kuntiin tulee auttamaan osatyökykyisten tilannetta.

Muidenkin kasvutoimien, kuten verojen alentamisen, tärkein tehtävä on Essayahin mukaan antaa talouteen signaali siitä, että Suomessa kannattaa edelleen elää, asua ja yrittää. Verotuksessa on hänen mukaansa myös edetty KD.n pitkän linjan tavoitteen mukaisesti: verotetaan vähemmän sitä mikä on hyödyllistä kuten työ ja yrittäminen, ja enemmän sitä mikä on haitallista eli painotusta on siirretty haittaveroihin.

– Talouslinjamme sosiaalisen markkinatalouden eetos heijastuu siinä, kuinka ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveron alennus vahvistaa kaikkien ostovoimaa, mutta suhteessa eniten pienituloisten, joilla ruoka ja lääkkeet ovat isompi osa kulutusmenoja.

Myös polttoaineiden hintojen aleneminen helpottaa Essayahin mukaan monen arkea.

– Olen myös tyytyväinen, että kasvutoimilla halutaan huolehtia koko maasta muun muassa liikenneväyliin panostamalla ja Itäisen ja Pohjoisen Suomen – ohjelmien edistämisellä.

– Tällä hallituskaudella olemme toteuttaneet meidän kristillisdemokraattien pitkäaikaiset tavoitteet seurakuntien ja järjestöjen kautta annettavan ruoka-avun tuen vakinaistamisesta ja kristillisten koulujen valtionosuuden täysimääräisyydestä, Essayah lisää.

Hallitus on joutunut sopeuttamaan taloutta rajusti koko hallituskauden ajan. Yhdeksän miljardin säästöihin lisättäneen vielä noin miljardi syksyn budjettiriihessä.

Hallitusohjelmaan nähden taloutta on jouduttukin sopeuttamaan pian yli 4 miljardia euroa enemmän muun muassa kasvaneiden korkomenojen takia, ja samaan aikaan satsattu puolustukseen 3 miljardia lisää tulevina vuosina. Tavoitteesta taittaa velkaantuminen hallituskauden loppuun mennessä ei kuitenkaan ole Essayahin mukaan luovuttu.

– Ilman kasvaneita korko- ja puolustusmenoja tavoite olisi jo käsillä, hän sanoo.

Sen sijaan opposition tilannekuva taloudesta on Essayahin mielestä yhä hyvin hämärän peitossa.

– Sekä keskusta, että SDP ovat antaneet hiljattain omat höttöiset sopeutusehdotuksensa. On toki edistystä, että keskustakin nyt tarjoaa tyhjän A4:n sijaan mustetta paperille, mutta kantaa tulevan vaalikauden sopeutustarpeen suuruuteen puolue ei ota lainkaan.

– SDP taas esittää sopeutustarpeen olevan vain noin puolet valtiovarainministeriön asiantuntijoiden kannasta, mikä johtaisi velkasuhteen kasvuun ja luottoluokituksen laskemiseen entisestään. SDP:n konkreettiset ehdotukset jäävät yhteen ainoaan, eli maatalouden kurittamiseen, jolla ajettaisiin alas suomalaista ruoantuotantoa, Essayah arvioi.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja arvosteli oppositioryhmien muitakin epäselviä kantoja.

– Rajalakiäänestykset ovat osoittaneet eräiden oppositiopuolueiden olevan suorastaan riski Suomen turvallisuudelle. Kansalaisten kannattaa miettiä, voiko ensi kaudella hallituksessa istua puolueita kuten Vihreät ja Vasemmistoliitto, jotka olivat valmiita avaamaan itärajan hybridivaikuttamiselle, tai SDP:n kaltainen puolue, joka on ylintä johtoaan myöden jakautunut asiassa.

Tällä hetkellä juuri elintarvikeala on kasvun veturi.

– Maa- ja metsätalousministerinä voin olla tyytyväinen, että toimialalla tehdään nyt mittavia investointeja, joita ei voi rakentaa epävarman ruokaketjun varaan. Kotimainen ruoantuotanto on huoltovarmuuden ja turvallisuuspolitiikan ydintä, jonka kannattavuus on meille elinehto.

Ministeriössä on uudistettu elintarvikemarkkinalakia, jotta tuottajan asema ruokaketjussa paranisi.

– Olemme panostaneet ruokavientiin, nostaneet nuorten tuottajien aloitustukea ja jakaneet lisää korvauskelpoisuuksia ja investointien valtiotakauksia on nostettu.  Samoin hallitus hankintalain uudistuksella mahdollistaa kotimaisen ruuan osuuden kasvamisen julkisen sektorin hankinnoissa.

– Tulostakin alkaa tulla: elintarvikevienti kasvoi kuusi prosenttia, teimme viime vuonna 20 prosenttia enemmän sukupolvenvaihdoksia ja investoinnit ovat myös piristyneet, samoin tuottajahinnat nousseet sekä lihassa että maidossa.

Lähi-idän tilannetta on seurattu Essayahin mukaan kristillisdemokraateissa tarkasti. Elokuun alussa kokoontunut KD:n puoluehallitus linjasi, että Gazan siviilien apu on varmistettava, mutta Palestiinan tunnustamiseen ei ole edellytyksiä.

Essayahin muistuttaa, että terroristijärjestö Hamasin ja Israelin armeijan sotatoimet sekä siviilien kärsimys on jatkuvasti niputettu yhteen vaatimuksena palestiinalaisalueiden itsenäisyyden tunnustamisen kanssa.

– Israel-Palestiina keskustelusta on tullut osa identiteettipolitiikkaa, jossa ihmiset leimataan pahoiksi ja julmiksi, jos he eivät kannata terroristien osin hallitsemien alueiden symbolista tunnustamista.

Samalla Essayahin mukaan unohdetaan, että siviilien hätä ei ole tähänkään asti huolestuttanut Hamasia, joka on ollut valmis käyttämään alueen siviilejä ihmiskilpinään.

– On myös muistettava, että Hamasilla on kaikki mahdollisuudet päättää sota, vaikka heti vapauttamalla panttivangit.

Oslon rauhansopimuksessa aikoinaan linjattiin, että osapuolet sopivat kiistakysymyksistä keskenään ja niitä ei tule sanella ulkoapäin. Tämä sama kohta on kirjattu tuoreeseen, koko eduskunnan hyväksymään UTP-selontekoon: ratkaisun on perustuttava osapuolten kesken neuvoteltuun malliin, eikä sellaista ole Essayahin mukaan näköpiirissä.

Lisäksi valtaosa naapurimaista ei tänäkään päivänä tunnusta Israelin oikeutta olemassaoloon, ja alueella toimii useita Israelin hävittämiseen tähtääviä terroristijärjestöjä. Symbolisten ratkaisuehdotusten sijaan olisi Essayahin mukaan ymmärrettävä pitkään jatkuneen konfliktin perimmäiset syyt ja etsittävä samalla ratkaisua, joka toisi alueelle kestävän rauhan.

– Tätä ei valitettavasti tarjoa syyskuun YK-viikolle Ranskan ja Saudi-Arabian johdolla sorvattu niin sanottu New Yorkin julistus, joka rikkoo yksipuolisella tekstillään useita Oslon sopimuksen kohtia, ja kyseessä on ulkoapäin saneltu malli. Olen ilmoittanut, että kristillisdemokraatit eivät kannata Suomen liittymistä julistukseen, Essayah kertoo.