Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ehdottaa, että koko suomalaiselle ruokaketjulle rakennetaan yhteinen yhteiskuntasopimus. Elintarvikesektori työllistää kerrannaisvaikutuksineen jopa lähes 300 000 suomalaista.

– Yhteiskuntasopimuksella varmistettaisiin tällä hetkellä keskittyvän ketjun lisäarvon ja hurjan tuloksen välittyminen myös ruokaketjun alkupäähän, tuottajille ja elintarviketeollisuudelle. Yhteiskuntasopimus tehtäisiin rikkomatta eri osapuolten sopimusvapautta, Espoossa kesäkokoustaan viettävä KD:n eduskuntaryhmä toteaa kannanotossaan.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä perää vastuullisuutta niin kaupalta kuin pankeilta, koska maataloustuottajat ovat viime vuosina olleet tiukoilla. Kaupan omat tuotemerkit ovat omalta osaltaan painaneet tuottajahintoja. Myös pankkien on tunnistettava yhteiskuntavastuunsa alan rahoittajana.

Eduskuntapuolueet ovat keväällä 2023 sitoutuneet Maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien parlamentaarisen arviointiryhmän loppuraporttiin. Hallitusohjelman mukaisesti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah’n (kd.) johdolla toteutetaan näitä esityksiä, jotta ”alkutuottajan asema ja koko elintarvikeketjun tasapaino kehittyvät nykyistä oikeudenmukaisempaan suuntaan”.

KD eduskuntaryhmä korostaa, että ruokasektori ansaitsee myös jatkossa parlamentaarisen, yli hallituskausien ulottuvan yhteisen sitoumuksen.

– Maatalouden ja elintarviketeollisuuden pääpaino on oltava ruoan tuottaminen kannattavasti. Tuottajat tekevät paljon työtä ilmaston, luonnon monimuotoisuuden ja eläinten hyvinvoinnin eteen, mikä ei tällä hetkellä välttämättä näy heille euroina, KD:n eduskuntaryhmä toteaa.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä perää vastuullisuutta niin kaupalta kuin pankeilta, koska maataloustuottajat ovat viime vuosina olleet tiukoilla. Kaupan omat tuotemerkit ovat omalta osaltaan painaneet tuottajahintoja. Myös pankkien on tunnistettava yhteiskuntavastuunsa alan rahoittajana.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ehdottaa, että koko suomalaiselle ruokaketjulle rakennetaan yhteinen yhteiskuntasopimus. Elintarvikesektori työllistää kerrannaisvaikutuksineen jopa lähes 300 000 suomalaista.

– Yhteiskuntasopimuksella pitäisi varmistaa tällä hetkellä kaupalle keskittyvän ketjun lisäarvon ja hurjan tuloksen välittyminen myös ruokaketjun alkupäähän, elintarviketeollisuudelle ja tuottajille. Yhteiskuntasopimus tehtäisiin rikkomatta eri osapuolten sopimusvapautta esimerkiksi viideksi vuodeksi. Yhteiskuntasopimus voisi kattaa sektorin kasvun ja viennin edistämisen lisäksi myös ympäristö- ja ilmastositoumuksen.

Eduskuntapuolueet ovat keväällä 2023 sitoutuneet Maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien parlamentaarisen arviointiryhmän loppuraporttiin. Hallitusohjelman mukaisesti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah’n (kd.) johdolla on aloitettu välittömät toimenpiteet esitysten toteuttamiseksi, jotta ”alkutuottajan asema ja koko elintarvikeketjun tasapaino kehittyvät nykyistä oikeuden­mukaisempaan suuntaan”.

Maatalouden ja elintarviketeollisuuden pääpaino on oltava ruoan tuottaminen kannattavasti. Yhteiskuntasopimuksessa voitaisiin sopia esimerkiksi maatalouden sivuvirtana syntyvien ilmasto- tai biodiversiteettihyötyjen syntymisen rahoittaminen ruoantuotannon ulkopuolelta tulevalla rahoituksella kuten vaikkapa luontoarvokaupan kautta syntyvällä erillisellä rahasto- tai muulla rahoitusmallilla. Täten varmistettaisiin hyödyn siirtyminen myös maataloustuottajille ja elintarviketeollisuudelle.

– Suomessa suuri osa elintarviketeollisuudesta on tuottajien omistamaa, joten tuottajien ja teollisuuden menestys kulkevat käsi kädessä.