Essayah lähettää Sdp:n Antti Lidtmanille terveiset siitä, että hallitukselle koko Suomen tasapainoinen kehittäminen on tärkeää. – Olen ylpeästi itäsuomalainen, sillä olemme satsanneet paljon Itä-Suomen infraan ja alueen kehittämiseen, Essayah sanoo.

KD:n eduskuntaryhmän kesäkokouksessa puhui varsin taistelutahtoinen puolueen puheenjohtaja ja ministeri Sari Essayah. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman piikitteli eilen, että ”ministereitä Essayah ja Häkkänen ei voi ainakaan kotiinpäin vetämisestä syyttää.”

– Lindtmanin mukaan kuulemma toivomme, ettei kukaan edes muistaisi, että olemme Itä-Suomesta, Essayah tuhahtaa.

Hän sanoo, ettei voisi olla ylpeämpi itäsuomalaisuudestaan ja siitä, mitä hallitus on tehnyt alueen infran ja talouden kehittämiseksi.

Esimerkiksi Kajaanin LUMI-AI-supertietokoneeseen on satsattu yhteensä 250 miljoonaa euroa vuosille 2025–2028. GTK Mintecin mineraalialan koetehdaskokonaisuuden loppuun saattamiseksi on puolestaan 37 miljoonan valtuus Outokummussa.

Savon radan nopeuttamiseen ja kapasiteetin kasvattamiseen osoitetaan 42 miljoonan euron valtuus sekä vastaavat määrärahat vuosille 2026–2029. Hallitus myös turvaa maakuntalentojen jatkumisen alkuvuoteen 2028 saakka.

Tuleviin elinvoimakeskuksiin perustetaan Itä-Suomen ja Pohjoisen Suomen maakunnalliset investointitiimit ja Kotkan akkuklusterin investointien edellytyksiä vahvistetaan 4,8 miljoonaa euroa tieliikenneinvestoinnilla.

Lieksajoen silta saa 20 miljoonaa euroa, Mt 455 ja 15323 Joroisten Famifarmin risteys 2,2 miljoonaa euroa ja Vt 9 liittymäjärjestely Suonenjoen keskustan kohdalla 3,3 miljoonaa euroa

Valtatie 15 Rantahaka (Kotka)–Kouvola -hanke 122 miljoonan euron valtuus ja 1 miljoonan euron määräraha. Valtatie 23 Karvion kohdan hankkeelle esitetään 14 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa.

Valtatie 5 Leppävirta–Kuopio-hankkeen käynnistämiseen vuodelle 2025 esitetään myönnettäväksi 11 miljoonan euron määräraha (valtuus 180 milj.). Valtatie 12 Mankala–Tillola-hankkeella on puolestaan 92 miljoonan euron valtuus

Karjalanradan kehittämiseen esitetään 50 miljoonan euron valtuus. Investointiohjelman lisäksi hallitus esittää perusväylänpitoon 2,7 miljoonan euron määrärahaa Itä-Suomen pieniin liikennehankkeisiin, kuten Joensuu–Nurmes-rataosuuden kriittisimpien kohtien parantamiseen.

Tiilikkajärven kansallispuiston laajennusosan vaatimiin välttämättömiin toimenpiteisiin kohdistetaan 200 000 euroa.Kontiolahden ampumahiihtostadionin valaistus puolestaan uusitaan vastaamaan arvokisojen vaatimuksiin.

– Hallitus huolehtii Fingridin ja Gasgridin tarvitsemasta investointikyvystä kehysriihessä sovitulla tavalla, jotta energiaverkot eivät muodosta investoinneille pullonkauloja missään päin Suomea. Hallitus kiinnittää erityistä huomiota Itä-Suomen mahdollisuuksiin toteuttaa energiaintensiivisiä investointeja, Essayah kertoo muutamia esimerkkejä.