Peter Östman osallistui Norjan Krf:n tulosiltaan: Sisarpuolue menestyi kristillisten arvojen ja perhepolitiikan nostamisella
9.9.2025 klo 22:54
Ulkomaat
Kristiina Kunnas

Peter Östman osallistui Norjan sisrpuolueen Krf:n vaalivalvojaisiin. – 169-paikkaiseen parlamenttiin pääsi läpi kolme uutta, Östman toteaa tytyväisenä.
Norjan suurkäräjille nousi nyt seitsemän Kristillisen kansanpuolueen edustajaa. – Uusia jäseniä tuli paljon näiden vaalien kampanjassa, kertoo vaalivalvojaisissa Norjassa vieraillut KD-eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman.
– Silmiin pistävää on se, että seitsemän uuden edustajan keski-ikä on 39, kansanedustaja ja Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman kertoo.
Östman palasi tiistaina Norjasta, jossa oli juuri käyty suurkäräjävaalit.
– Sisarpuolueemme uudessa edustajajoukossa on nyt useita alle kolmikymppisiä!
Joel Ystebø on 23-vuotias, Jonas Andersen Sayed 27 ja Christian Gusland 29. Puolueen 1. varapuheenjohtaja Ida Røse on 32-vuotias ja puolueen 2. varapuheenjohtaja Jorunn Lossius 45-vuotias. Varttunutta kaartia edustavat puolestaan Harry Valderhaug, 60, sekä Hans Edvard Askjer, 63.
Kristillisdemokraattien norjalainen sisarpuolue Krf eli Kristillinen kansanpuolue sai 4,2 prosentin kannatuksen ja seitsemän paikkaa 169-jäseniseen parlamenttiin.
– Vaaliohjelmassa kovasti keskityttiin kristillisiin arvoihin ja perhepolitiikkaan.
Vaaliohjelmassa kovasti keskityttiin kristillisiin arvoihin ja perhepolitiikkaan.
– Kuulin, että eri puolilla ympäri maata oli haastettu pride-liputusta. Kuulemma monet tavalliset ihmiset – eivät edes kovin uskonnolliset – olivat liittyneet puolueeseen.
Östman kertoo, että uusia jäseniä alkoi tulla ovista ja ikkunoista.
– Uusia jäseniä saatiin lähes kaksi tuhatta.
Punavihreä hallitus jatkanee Norjassa. Työväenpuolue sai 28 prosentin kannatuksen. Maahanmuuttokriittiseksi mainittu Edistyspuolue nostatti suosiotaan ja sai 12 lisäpaikkaa.
– Kuulin norjalaisten analysoivan, että Edistyspuolueen talouspolitiikka on Høyreäkin oikeammalla, Östman kertoo.
– Oli sisarpuolueemme kannalta hienoa asia, että kasvua tuli, vaikkei hallitukseen nyt päästäkään.

Kfr:n puoluesihteeri Ingunn Ulfstein. Peter Östman oli Kristillisdemokraattien puoluesihteeri ennen nousuaan kansanedustajaksi 2011.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman tapasi sisarpuolueen kollegat. Kjell Magne Bondevik (keskellä) toimi aikanaan Norjan pääministerinä ja Kjell Ingolf Ropstad puolestaan lapsi- ja perheministerinä sekä ryhmäpuheenjohtajana.

Vaalivoitto! Krf:n valvojaisissa saatiin iloita seitsemästä läpimenneestä.
Norjan suurkäräjävaalien 2025 tulos
Työväenpuolue
28,17 % 53 (+5)
Edistyspuolue
23,88 % 48 (+ 12)
Høyre
14,63 % 24 (-4)
Keskusta
5,62 % 9 (-12)
Sosialistinen vasemmistopuolue
5,52 % 9 (-4)
Punaiset
5,32 % 9 (+1)
Ympäristöpuolue
4,66 % 7 (-1)
KrF
4,22 % 7 (+4)
Venstre
3,66 % 3 (-3)
1933 perustetun Krf:n puheenjohtajat
1933–1938: Ingebrigt Bjørø
1938–1951: Nils Lavik
1951–1955: Erling Wikborg
1955–1967: Einar Hareide
1967–1975: Lars Korvald
1975–1977: Kåre Kristiansen
1977–1979: Lars Korvald
1979–1983: Kåre Kristiansen
1983–1995: Kjell Magne Bondevik
1995–2004: Valgerd Svarstad Haugland
2004–2011: Dagfinn Høybråten
2011–2019: Knut Arild Hareide
2019–2021: Kjell Ingolf Ropstad
2021–2025: Olaug Bollestad
2025– Dag-Inge Ulstein
Norjan vaalitapa
Suurkäräjävaaleissa on käytössä suhteellinen listavaali, eli paikat jakautuvat puolueiden kannatuksen mukaan ja valituksi tulevat ehdokkaat puolueiden itse määrittämässä järjestyksessä.
Vuonna 2024 voimaan astuneen lakimuutoksen myötä suurkäräjävaalien vaalilistat ovat suljettuja, eikä äänestäjä voi enää antaa henkilökohtaista ääntä ehdokkaalle.
Vaalipiirejä on 19, joiden paikkamäärä perustuu sekä niiden asukaslukuun että pinta-alaan.
Suurkäräjien paikoista 150 täytetään ensin normaalisti kustakin vaalipiiristä suhteellisesti. Loput 19, yksi kustakin vaalipiiristä, ovat tasauspaikkoja, joilla pyritään saamaan puolueiden koko maan kannatus ja suurkäräjien paikat vastaamaan toisiaan.
Vaaleissa on käytössä äänikynnys, jonka mukaan tasauspaikkoja voivat saada vain puolueet, jotka ovat saaneet valtakunnallisesti vähintään neljä prosenttia äänistä.