Suomen Nato-jäsenyyden myötä emme enää tarkastele turvallisuuttamme vain rajojen sisäpuolella, vaan olemme osa yhteistä puolustusta, joka ulottuu Pohjois-Atlantilta Mustallemerelle, KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoo.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä pitää valtioneuvoston selonteon linjauksia Puolustusvoimien osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2026 selkeinä ja perusteltuina.

Selonteon keskeisin linjaus on Suomen osallistuminen Naton pysyviin merellisiin osastoihin. Suomi lähettää niihin kaksi alusta, ja suomalaisia upseereita palvelee osastojen esikunnissa.

– Itämeren alue on meille elintärkeä. Kauppamerenkulku on riippuvainen turvallisista merireiteistä, ja kansainvälinen kriittinen infrastruktuuri – kaasuputket, sähkökaapelit ja tietoliikenneyhteydet – kulkee merten pohjassa, Östman totesi.

Östmanin mukaan osallistuminen Naton merellisiin tehtäviin vahvistaa samalla Suomen omaa puolustusta.

–  Merivoimamme saavat arvokasta kokemusta kansainvälisestä yhteistoiminnasta, johtamisjärjestelmistä ja logistiikasta. Tämä lisää suorituskykyämme kotimaan puolustuksessa.

Selonteon mukaan vuonna 2026 Suomi ei osallistu maavoimien tai ilmavoimien tehtäviin muissa liittolaismaissa, vaan painopiste säilyy kansallisessa puolustuksessa.
–  Maavoimien harjoitus- ja koulutustoiminta on jatkossakin keskeistä kansallisen puolustuksen ylläpitämiseksi. Samalla ilmavoimien resurssit sitoutuvat F-35-hävittäjien käyttöönottoon, Östman muistutti.

Kristillisdemokraatit korostavat, että turvallisuus ei rajaudu vain sotilaalliseen puolustukseen. Selonteossa tuodaan esiin myös hybridivaikuttamisen, kyberuhkien ja kriittisen infrastruktuurin suojaamisen merkitys.

–  KD tukee selonteon linjauksia. Ne ovat sijoitus Suomen turvallisuuteen, Euroopan vapauteen ja koko transatlanttisen yhteisön yhtenäisyyteen, Östman tiivisti.