KD:n 3. varapuheenjohtaja ja Helsingin varakaupunginvaltuutettu Susanna Kokkonen on saanut eri puolilta pääkaupunkia asukkaiden yhteydenottoja. – Huumeongelma on laaja. Puistoissa ei voi aina oleilla ja päiväkotien pihoilla on neuloja.

– Yhteydenotot lisääntyivät kuntavaalikampanjan aikaan, Susanna Kokkonen kertoo.

Äänestäjiltä tuli valtavasti viestejä, jotka liittyivät huumeisiin.

– Käytön aiheuttamat ongelmat näkyvät eri puolilla Helsinkiä. Myös KD:n valtuustoryhmä on jo tavannut eri alueiden asukkaita. Kokemukset toistuvat muissakin kaupungeissa, Kokkonen sanoo.

Kokkonen osallistui äskettäin keskusteluiltaan, jossa oli asiantuntijoita, poliiseja sekä huumeisiin liittyvistä ongelmista kärsivien alueiden asukkaita.

Kokkonen hämmästyi siitä, ettei paikalla juuri näkynyt kaupunginvaltuutettuja. Ongelma koskee nimenomaan pääkaupunkiseutua ja Etelä-Suomea.

– Meille kerrottiin, että noin 58 prosenttia ongelmakäytöstä tapahtuu Etelä-Suomen hallintoalueella.

– Erityisesti alfa-PVP aiheuttaa hallitsematonta käytöstä.

Onko huumeongelma ratkaistavissa?

Kokkonen muistuttaa, että huumeiden käytön syinä nähdään nuorten yhä suurempaa pahoinvointia, hyvinvoinnin polarisoitumista, epätoivoa ja mielenterveysongelmia sekä perheissä että käyttäjillä itsellään.

– On tärkeää ymmärtää kuitenkin se, että asiantuntijan mukaan huumeiden saatavuus ja asenteiden muuttuminen – eli entistä sallivampi suhtautuminen käyttöön – vaikuttavat käytön lisääntymiseen.

Useissa Euroopan kaupungeissa on nyt niin sanottuja ”avoimia huumeiden käyttöalueita”.

– Näillä alueilla rehottavat myös väkivalta, erilaiset rikokset ja vaikkapa näpistykset paikallisissa kaupoissa, Kokkonen listaa.

– Nämä alueet syntyvät sijainnillisesti yleensä liikenteen solmukohtiin. Sosiaalinen valvonta voi olla jollain lailla puutteellinen ja fyysisinä vetovoimatekijöinä ovat esimerkiksi suojaisat tilat kuten katokset.

Kokkonen muistuttaa, että huumeiden käyttö vaikuttaa paikallisiin asukkaisiin todella monin eri tavoin.

– Turvallisuuden tunne heikkenee ja väkivallan läsnäolo lisääntyy. Käyttäjien yliannostukset ja terveydelliset ongelmat ja esimerkiksi asuntojen arvon laskeminen ovat liitettävissä huumeiden käyttöön.

Erityisesti lasten tilanne ja heidän turvallisuudentunteensa olisi muistettava.

– Erityisesti lasten tilanne ja heidän turvallisuudentunteensa olisi muistettava tässä yhteydessä. Tutkimuksen mukaan jopa 62 % haastatelluista helsinkiläisistä kokee, että heidän alueellaan käytetään liikaa huumeita. Tämä lisää pelkoa.

Kokkonen kertoo monen uskovan, että käyttöhuoneet tai käyttötilat olisivat maaginen ratkaisu huumeongelmaan.

– Mutta asiantuntijan mukaan on selvää, että tässä valitsee kysynnän ja tarjonnan laki. Se tarkoittaa sitä, että siellä missä on käyttäjiä, on myös kauppiaita. Esimerkkinä tästä pidetään Oslon kaupunkia.

Päihteetöntä elämää ei aina tarjota

Ratkaisuvaihtoehdoiksi on pohdittu poliisin suurempaa läsnäoloa, käyttäjien kuulemista, vertaistuen ja päivätyötoiminnan lisäämistä, käyttötiloja sekä toimia, joihin asukkaat voivat ryhtyä omissa asuintaloissaan, kuten lisäämällä kameravalvontaa tai lukkoja.

– Alueiden asukkaat kokevat usein, että huumeiden käyttäjien oikeudet menevät heidän oikeuksiensa edelle, Kokkonen huomauttaa.

– Mielestäni on selvää, että esimerkiksi lasten oikeuksien on mentävä muiden edelle.

– Kyseessähän on kuntien ja jopa koko yhteiskunnan ongelma, jolloin ei ole vain paikallisten asukkaiden tehtävä hakea siihen ratkaisuja, Kokkonen korostaa.

Häntä hätkähdytti keskustelutilaisuudessa se, ettei päihteettömyys noussut vahvemmin esiin.

– En kuullut siellä selkeästi mahdollisuudesta rohkaista käyttäjiä ensisijaisesti vieroitushoitoon ja päihteettömään elämään.

Nostin omassa puheenvuorossani esiin juuri sen, että tulisi tehdä enemmän työtä päihteettömän elämän puolesta.

– Nostin omassa puheenvuorossani esiin juuri sen, että tulisi tehdä enemmän työtä päihteettömän elämän puolesta. Muistutin New Yorkin esimerkistä. Siellä nollatoleranssi vähensi huomattavasti ongelmia ja esimerkiksi Keskuspuisto saatiin takaisin asukkaiden käyttöön.

Kokkonen kertoo pormestari Rudy Giulianin aikanaan aloittamasta nollatoleranssipolitiikasta. Se tarkoitti poliisin aiempaa suurempia toimintaoikeuksia ja myös sitä, että pienistä rikkeistä julkisilla paikoilla annetaan mahdollisimman suuri rangaistus.

– Tämä menettelytapa herättää aina vahvoja mielipiteitä, mutta on tarpeen nostaa se esille keskustelussa esimerkkinä siitä, kuinka muualla on toimittu.

Kysymys on Kokkosen mielestä nyt siitä, millaista keskustelua käydään ja mikä on viime kädessä tavoite.

– En koe, että ainoa tavoite on, että paikalliset asukkaat ’voivat jotenkin elää’ tämän ilmiön kanssa. Mielestäni nimenomaan päihteettömyyden pitäisi olla päihdepolitiikan tavoite.

– Seurakunnilla ja kristillisillä järjestöillä voisi olla kasvava rooli tässä kaikkia puhuttavassa asiassa, Kokkonen toivoo.