Peter Östman arvioi eduskunnan torstaisella kyselytunnilla, että Gazan tragedia on Hamasin strategia, ja se näyttää toimivan.

Eduskunnan torstaista kyselytuntia hallitsi keskustelu Palestiinan tunnustamisesta. SDP:n Antti Lindtman halusi tietää, onko hallitus valmis ilmoittamaan asiasta ensi viikolla, kuten monet muut maat aikovat tehdä.

Sdp uhkasi hallitusta myös välikysymyksellä, mikäli hallitus ei ilmoita tunnustavansa Palestiinaa YK:n yleiskokouksessa ensi viikolla.

Kristillisdemokraatit on vastustanut Palestiinan tunnustamista.

– Tunnustamiskeskustelun sijasta tärkeintä olisi keskittyä panttivankien vapauttamiseen, siviilien kärsimyksen lievittämiseen molemmin puolin, humanitäärisen avun perille saamiseen Gazaan, terrorin ja sodan loppumiseen sekä Israelin ja palestiinalaisten pitkällisen ja traagisen konfliktin juurisyyhyn puuttumiseen, KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoi.

EU ja suurin osa lännestä on selkeästi vaatinut, että Hamasia riisutaan sekä aseista että poliittisesta vallasta. Östman uskoo, että koko Suomen eduskunta on yhtä mieltä tässä asiassa.

– Hamas on syvälle juurtunut siviiliyhteiskuntaan Gazassa ja käyttää tunneleita, kouluja ja sairaaloita, ja siviiliuhreja on vaikea välttää. Kysyn: mikä olisi sitten se tapa, millä kansainvälinen yhteisö voisi onnistua siinä, että Hamas luopuisi sekä aseista että poliittisesta vallasta, hän sanoi.

Ulkoministeri Elina Valtonen piti Östmanin puheenvuoroa hyvänä. Valtosen mukaan on tärkeää nostaa myös sitä, että Hamas edelleen karmottavalla tavalla pitää panttivankeja hallussaan ja heidät on saatava vapaaksi välittömästi.

– Toistaiseksi panttivankeja on kyetty vapauttamaan ainoastaan tulitauon oloissa, joten sen vuoksi olisi erittäin tärkeää ja myös laajemmin ihmisten kärsimyksen vuoksi, että tulitauko saataisiin aikaan mahdollisimman pian.

Valtonen kommentoi myös New Yorkin julkilausumaa, johon Suomi liittyi.

– Siinä on useita kirjauksia, joissa pidetään huolta nimenomaan siitä, että rauhanomainen tulevaisuus alueelle toteutuisi Palestiinan osalta ainoastaan siten, että on palestiinalaishallinto, joka sitoutuu Israelin turvallisuuteen ja toisaalta omien kansalaistensa turvallisuuteen ja siivoaisi kaikki ääriainekset pois hallinnosta. Ja se, mikä siinä oli huomionarvoista, oli se, että arabimaat sitoutuivat tähän. Tämä nähdään myös Palestiinassa erittäin vahvana puolena, eli nyt heitä ikään kuin turvattaisiin myös lähialueelta ja samalla myös Israelia.