Juuri nyt kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen, joka vaatii päihdehoidon täysremonttia. Aloitteen alullepanijat kiertävät eduskunnassa kansanedustajien pakeilla. Torstaina 18.9. Anu Parma ja Riikka Rintasalo tapasivat kansanedustaja ja eduskunnan sosiaali-ja terveysvaliokunnan jäsenen Päivi Räsäsen, joka kertoi kannattavansa aloitetta täysin.

Joukko päihdesairaiden läheisiä, tutkijoita ja päihdetyön ammattilaisia on valmistellut kansalaisaloitteen, jotta päihteiden käyttäjät saisivat vaikuttavaa, oikea-aikaista ja inhimillistä hoitoa. Tavoitteena on samalla säästää yhteiskunnan kustannuksia. Aloitteen taakse on saatu mittava määrä vaikuttajia, yhdistyksiä ja hoitolaitoksia.

Aloitteen nimien keräys on alkanut 10.9.2025.

Aloitteen puolestapuhujat, Anu Parma ja Riikka Rintasalo, ovat viikon sisään toistamiseen eduskunnassa puhumassa kansalaisaloitteesta, jolla vaaditaan päihdehuoltoon muutoksia, jotka johtaisivat yhä useammin päihdesairaudesta toipumiseen.

He toivovat päihdehuoltoon täysremonttia. Päihdesairaille tulisi aloitteen mukaan taata valtakunnallisesti yhtenäinen oikeus oikea-aikaiseen, riittävän pitkään ja katkeamattomaan hoitoon kuten muidenkin vakavien sairauksien kohdalla on. Hoitoon tulisi päästä selkeän, helposti saavutettavan ”yhden luukun”-toimintamallin kautta ilman digipalveluiden käytön edellytystä.

– Me emme voi enää katsoa vierestä, kun nuoria kuolee ja perheitä hajoaa, vaikka ratkaisuja on olemassa, aloitteen tekijät toteavat.

Päihderiippuvuus on yleisin alle 25-vuotiaiden ennenaikaisen kuoleman syy Suomessa.

Eduskunnassa kansanedustajien pakeilla kiertävät Parma ja Rintasalo tietävät, mistä puhuvat. Molemmat ovat päihderiippuvaisen läheisiä, ja kokeneet päihdehuollon karikot ja sudenkuopat siinä sivussa. Parman läheisellä on takana huumetaustaa alkaen kannabiksen käytöstä aina muuntohuume alfa-PVP:n aiheuttamaan koukkuun. Pitkään kestäneellä päihderiippuvuudella oli kuitenkin päätepiste, sillä Parman läheinen pääsi viimein irti huumekoukusta Minnesota-hoidon avulla vuosi sitten.

Parma ja Rintasalo eivät kuitenkaan ole varsinaisesti Minnesota-hoidon lähettejä, vaikka puhuvatkin toipumiskeskeisestä hoidosta, joka johtaisi vapaaksi riippuvuudesta. Molempia on kuitenkin askarruttanut huumeriippuvaisten hoidon keskittyminen pääasiassa vain korvaushoitoon, josta harva pääsee kokonaan irti.

– Nykyhoidot ovat keskittyneet opioidiriippuvuuksien hoitoon ja vaikuttava psykososiaalinen hoito ja toipumiskeskeisten hoitojen käyttö on riittämätöntä ja hoitopolut liian rikkonaisia ja lyhyitä.

He muistuttavat niin ikään, että stimulanttien, kuten alfa-PVP:n, amfetamiinin tai kokaiinin käyttäjille ei ole edes olemassa korvaushoitoa. Parma epäilee, ettei korvaushoito sopisi piristeisiin riippuvaiselle muutoinkaan.

Myös hoidon tuloksellisuudesta kertovat mittarit puuttuvat päihdehoidosta, joskin yhdenmukaiselle mittarille olisi tarvetta. Sellaiselle, joka mahdollistaisi eri hoitomuotojen vertailun.

Kansalaisaloitteessa vaaditaankin sitä, että hoidon vaikuttavuutta on systemaattisesti mitattava ja arvioitava.

Monilla päihderiippuvaisilla on riippuvuuden lisäksi mielenterveydellisiä tai neurologisia ongelmia. Kaksoisdiagnoosit ovat jopa tyypillisiä.

Myöskään päihtyneisyys ei saisi olla este hoidon saamiselle.

– Hoitoon on päästävä heti, kun päihdesairas on siihen valmis. Tilanne on silloin akuutti, Parma sanoo.
Hänen mukaansa on etsittävä mahdollisuutta tahdonvastaiseen hoitoon kaikkein vaikeimmissa tapauksissa. Kysymys on nuorista ihmisistä. 18 vuotta täyttäneiden kohdalla vanhempienkaan tahto ei enää paljon paina.

– Emmehän me jätä muistisairastakaan oman onnensa nojaan, jos hän ei ymmärrä haluta hoitoa.

Sekä Parma että Rintasalo ymmärtävät silti lääkäreitäkin. Päihdeongelmainen voi olla äärettömän vaikea potilas.

– Pakkohoitopäätökset puretaan osin sen takia, koska tapaukset ovat hankalia, resursseja on vähän ja lääkärin on helpompi päästää asiakas lähtemään.

– Helposti nuorelta kysytään, että pärjäätkö. Tottakai riippuvainen kertoo pärjäävänsä, koska haluaa hoidosta pois, Rintasalo sanoo.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Päivi Räsänen kertoo tapaamisen yhteydessä, että huumepolitiikan kysymykset ovat erittäin ajankohtaisia alfa-PVP:n aiheuttamien haasteiden vuoksi. Hän arvioi, että päihdehoitoon täysremonttia vaativa kansalaisaloite osuu oikeaan saumaan ja siihen on helppo yhtyä.

– Monet kansalaisaloitteet saattavat olla melko heppoisesti tehtailtuja, mutta tämä vaikuttaa asiantuntevalta ja hyvin valmistellulta. Siinä on useita erittäin tärkeitä nostoja, Räsänen sanoo.

Vaikka kansanedustajille tulee tapaamispyyntöjä tiuhaan, Räsäsen mukaan tämä kansalaisaloite oli sellainen, joka herätti huomion.

Myös Räsänen kertoo pohtineensa sitä, miksi juuri korvaushoito on niin kovassa huudossa ja toipumiskeskeisestä hoidosta puhutaan vähemmän.

– Kun vielä usein on niin, että korvaushoidossa olevilla on oheiskäyttöä eli käytetään monia muitakin päihteitä.

Korvaushoidossa olevista harva myöskään pääsee eteenpäin, kokonaan päihteettömään elämään.

Hyvä päihdehoito on aloitteen tekijöiden mukaan myös järkevämpää talouspolitiikkaa. Päihdeongelma kun aiheuttaa mittavien suorien kustannusten lisäksi merkittäviä epäsuoria kustannuksia kuten tuottavuuden menetyksiä, rikollisuutta, terveydenhuollon piilokustannuksia ja sosiaalitoimen kustannuksia. Kustannuksia syntyy myös läheisten henkisen ja taloudellisen romahtamisen myötä.

– Kyse ei ole siis vain inhimillisistä kohtaloista vaan myös järkevästä talouspolitiikasta, kansalaisaloitetta työstänyt ryhmä muistuttaa.

Vaikka yhtenäistä mittaria ei olekaan, eri päihdekuntoutusmuotojen vaikuttavuudessa on vaihtelua. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi Minnesota-mallisen hoidon käyneistä noin 40–50 prosenttia saattaa pysyä pidempään tai jopa pysyvästi päihteettöminä.

Sen sijaan lyhytaikaisempi hoito, kuten katkaisuhoito tai lääkeavusteinen hoito ilman pidempää kuntoutusta tai psykofyysistä hoitoa, ei välttämättä johda pysyvään muutokseen. Näissä tilanteissa päihderiippuvuus voi johtaa toistuviin hoitojaksoihin, sairaalakäynteihin tai komplikaatioihin, kuten C-hepatiitin hoitoihin tai jopa tehohoitoon.

– Vaikuttavan hoitomuodon valinnalla voi siis olla pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia sekä yksilön että palvelujärjestelmän tasolla, aloitteessa todetaan.

Voit allekirjoittaa kansalaisaloitteen täällä. Seuraa myös Facebookissa kansalaisaloitteen alullepanijoiden sivua: Hoitoa – Ei hylkäämistä.