– Vahva kulttuuri-identiteetti on pohja terveelle itsetunnolle ja henkiselle kriisinkestävyydelle. Meillä kristillinen kulttuuriperimä on vahva. Kristillinen kasvatus ja kulttuuri ovat muodostaneet ja muodostavat pohjan koko suomalaiselle sivistykselle, KD:n kansanedustaja Sari Tanus sanoo.

Kulttuuripoliittista selontekoa arvioinut Tanus antaa hallitukselle kiitosta elokuva-alan leikkausten perumisesta.

– On hyvä muistaa, että kulttuuri on paljon, paljon enemmän kuin vain toimet, jotka valtion budjetissa kyseisessä menokohdassa mainitaan. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisesta kulttuurista tehdään yksilöiden, eri yhteisöjen ja toimijoiden taholta, ilman minkäänlaista julkista tukea. Kulttuuri syntyy joka päivä arjessa kouluissa, kirkoissa ja työväentaloilla, hän sanoo.

Tanus muistuttaa, että taide ja kulttuuri ovat osa sivistystämme ja perintöämme edellisiltä sukupolvilta tuleville sukupolville.

– Vahva kulttuuri-identiteetti on pohja terveelle itsetunnolle ja henkiselle kriisinkestävyydelle. Se auttaa meitä ymmärtämään itseämme osana maailmaa. Varsinkin näinä erittäin epävakaina aikoina suomalaisen kulttuurin merkitys korostuu entisestään.

Eduskunnan puhujapöntöstä mitattuna yhden kilometrin säteellä harjoittelee useampi sinfoniaorkesteri, annetaan korkeatasoista musiikin opetusta, esitetään oopperaa. Alueella toimii useita teattereita, elokuvateattereita ja lukuisa määrä erilaisia museoita, ja niitä rakennetaan lisää.

– Täältä katsottuna voisi päätyä lopputulokseen, että suomalainen kulttuuri voi hyvin ja sitä on tarjolla vähintäänkin riittävästi. Se ei kuitenkaan ole koko totuus koko maassa, Tanus sanoo.

Myös selonteko tuo esille suomalaisen kulttuurin toisen puolen. Suurin osa suomalaisista asuu muualla kuin pääkaupunkiseudulla, alueilla, joilla ei ole samanlaista kulttuuritarjontaa. Kulttuurin saavutettavuudesta tuleekin Tanuksen mukaan huolehtia koko maassa kattavasti. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota harvaan asuttuihin alueisiin, joilla taiteen ja kulttuurin tekijöiden toiminta- ja työllistymismahdollisuudet, ja niiden myötä yleisön pääsy kulttuuripalveluiden äärelle, ovat rajalliset.

– Erityisesti lasten ja nuorten oikeudesta päästä kulttuurin pariin on huolehdittava. Harrastamisen Suomen malli takaa valtaosassa Suomen kuntia peruskoululaisille mahdollisuuden päästä kulttuuriharrastuksen piiriin maksutta. Tätä täydentää kansainvälisestikin poikkeuksellisen laadukas taiteen perusopetusjärjestelmä, jota koskevaa lainsäädäntöä hallitus nyt päivittää, Tanus arvioi.

Tilanteessa, jossa valtio velkaantuu yli kymmenen miljardin euron vuosivauhtia, tulee kulttuuriin suunnatut eurot kohdentaa entistäkin tarkemmin ja tasapuolisemmin.

– On hyvä huomata, että laadukasta kulttuuria voidaan saada ja saadaan aikaiseksi monin eri tavoin, myös vapaaehtoisvoimin. Maailman kuuluisimmat taideteokset ja maailman parhaimmat näytelmät ovat syntyneet pitkälti ilman valtion myöntämiä kulttuuritukia.

Suomalaista kulttuuria tulee tarkastella myös sen tarjoamien vientitulojen kannalta. Perinteinen ajattelu, jossa kulttuuri ja yritystoiminta pidettiin visusti erillään, voidaan jo unohtaa ja nähdä kulttuurialan mahdollisuudet myös merkittävänä työllistäjänä ja suomalaisena vientituotteena.

– Suomalainen musiikki ja elokuva ovat aloja, joissa markkina-alueena on koko maailma. Maan rajat eivät enää muodosta estettä menestyvälle globaalille liiketoiminnalle, niin kuin esimerkiksi peliteollisuus on jo osoittanut.

Kristillisdemokraateille tärkeä osa kulttuuriperintöämme on kristinusko. Kristillinen kasvatus ja kulttuuri muodostavat Tanuksen mukaan pohjan koko suomalaiselle sivistykselle. Kristinusko näkyy lähes kaikilla kulttuurin osa-alueilla, niin musiikissa kuin kuvataiteessakin.

– Siksi onkin tärkeää pitää kiinni kristillisestä historiastamme ja säilyttää kestävinä suomalaisen kulttuurin perustukset myös tuleville sukupolville.

– Kansallisrunoilija Eino Leinon sanoin: ”Sua kiitän mä Luojani armollinen, / kun annoit sa kodin hyvän, / soit äidin niin hellän ja herttaisen / ja taaton niin tarmoa syvän, / kun annoit sa myös pari ystävää / ja ne hyvää, en pyydä ma enempää, / ja annoit sa armahan isäinmaan, / jota kyntää ja rakastaa”, Tanus kiteyttää.