Epävarmuus tuntuu monella elämänalueella. Huoli omasta tai kotimaan taloudellisesta tulevaisuudesta, nuorten pahoinvointi, polarisoitunut mielipideilmasto, sodat lähellä ja kaukana – nämä saattavat kutakin meistä aika ajoin lannistaa ja ärsyttää.

Samaan aikaan meillä on myös vahvoja syitä luottaa tulevaisuuteen. Työssäni liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerinä luottamukseni kasvaa joka kerta, kun näen nuoren löytävän paikkansa yhteisössä. Tai kun perheet lähtevät yhdessä liikkeelle – kävelylle, peliin, seurakuntaan tai vaikka vain istahtavat yhdessä ruokapöytään. Hyvän kierteet ovat joka päivä liikkeellä, mutta ne eivät aina päädy uutisotsikoihin. Kun hallitus tekee mittavia sopeutustoimia, on niissäkin pohjimmillaan kyse siitä, että haluamme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan ja vahvistaa luottamusta siihen, että Suomessa pidämme toisistamme huolta tulevinakin vuosikymmeninä.

Työssäni liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerinä luottamukseni kasvaa joka kerta, kun näen nuoren löytävän paikkansa yhteisössä.

Onnistuaksemme kaikessa tässä meidän täytyy löytää halu olla toistemme puolella: hallituksessa, päätöksenteossa ja ennen kaikkea ihmisinä maailmassa. Se ei tarkoita, että olisimme kaikesta samaa mieltä vaan sitä, että olemme valmiita elämään yhdessä erilaisuudesta huolimatta – toisiamme kunnioittaen, arvojamme rehellisesti jakaen, mutta silti yhteistä hyvää rakentaen. Sovinnossa elämisen ensimmäinen askel on sietää heitä, joiden kanssa ei ole lainkaan samaa mieltä. Sietää sitä, että hekin toisinaan saavat näkyvyyttä, parrasvaloja ja suosionosoituksia.

Nuorten usko omaan tulevaisuuteensa on romahtanut. Tämä on huolestuttava ilmiö, jonka jatkuessa voi kysyä onko meillä kohta enää nuoria, jotka haluavat kouluttautua, luoda uraa, perustaa perheen ja puolustaa maataan? Tähän ongelmaan ei ole helppoa ratkaisua, mutta yhden asian voimme jokainen tehdä: vaalia yhteistä hyvää siellä, missä vastakkainasettelu valtaa alaa. Rakentaa siltoja silloinkin, kun jakolinjat syventyvät. Rakennettujen siltojen varaan voidaan perustaa tulevaisuus, jossa myös nuorilla on syy unelmoida, kasvaa ja uskoa siihen, että elämä kantaa.

kirjoittaja on liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri sekä KD:n 1. varapuheenjohtaja