Kansanedustaja ja lääkäri Päivi Räsänen vieraili Ukrainassa tutustumassa sodan aikaiseen terveydenhoitoon. Ilmahälytykset sävyttivät vierailua Ukrainan parlamentissa ja hotelliyöstä puolet kului väestönsuojassa.

Suomessa eduskuntaa puhutti samaan aikaan alkoholin kotiinkuljetus, joka on Räsäsen mukaan kauttaaltaan epäonnistunut hanke.

Tämän viikon KD-Kompassin vieraana on kansanedustaja Päivi Räsänen, joka äskettäin vieraili eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanssa Ukrainassa tutustumassa sodan aikaiseen sairaanhoitoon.

Kokemus oli lääkärinä ja päättäjänä elämäntyönsä tehneelle Räsäselle puhutteleva. Hän tapasi matkallaan sosiaali- ja terveyshuollon vastaavat ministerit sekä Ukrainan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet.

Kokemusta tuli aivan henkilökohtaisestikin ohjus- ja drooni-iskujen uhkista.

– Heti valiokunnan tapaamisen alkuvaiheessa Ukrainan parlamentissa tuli hälytys ja siirryimme sitten väestönsuojaan maan alle jatkamaan kokousta. Samalla tavalla kävi ainoana hotelliyönä, jonka olimme Ukrainassa. Kahteen kertaan jouduimme menemään hotelliin väestönsuojaan nukkumaan. Siellä tuli melkein puolet yöstä nukuttua.

Räsäsen mukaan matka avasi silmät siihen, millaiselta ukrainalaisten arki näyttää jopa Kiovassa, joka on kuitenkin maan turvallisimpia paikkoja.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta vieraili myös sotasairaalassa, jossa oli hoidettavana nuoria miehiä, jotka olivat menettäneet raajojaan. Luotiliivit ja kypärät suojaavat sotilaita muutoin, mutta moni nuori ihminen joutuu loppuelämänsä elämään ilman jotakin raajaa.

Räsäsen mukaan sotasairaalassa tehtiin kuitenkin erittäin hyvää työtä.

– Kävi ilmi, että he ovat tieteellisen osaamisen ja lääketieteellisen ammattitaidon huipulla. Tukea ja sotakirurgista osaamista on tullut Yhdysvalloista ja muista Euroopan maista.

Kaikkein puhuttelevinta oli vierailu suureen lastensairaalaan Kiovassa. Se on kaukana kaikista sotilaallisista kohteista, mutta silti sairaalaakin oli pommitettu viime vuonna.

– Oli järkyttävää nähdä se, miten monta rakennusta oli tuhottu ja miten sairaita lapsia ja elinsiirtopotilaita oli jouduttu kuljettamaan muihin tiloihin.

Räsänen kävi tutustumassa myös miinanraivaukseen kylässä, jonka venäläiset olivat kertaalleen vallanneet. Kylään oli jäänyt yksittäisiä vanhuksia, jotka eivät halunneet omasta kodistaan lähteä, vaikka venäläiset tulivat ja miinoittivat lähes koko alueen.

– Kovissa oloissa monet siellä joutuvat elämään. Matkan opetus oli ehdottomasti se, että myös sosiaali- ja terveyspalveluissa todella tarvitaan varautumista erilaisiin kriisitilanteisiin, jopa sodan ajan tilanteisiin, hän kertoo.

Suomeen palattuaan Räsänen pääsi heti puimaan hallituksen selontekoa sisäisestä turvallisuudesta.  Uhkat täällä itäisen Euroopan pohjoisreunalla näyttävät toisenlaiselta: Yksi suurimpia huolia on huumerikollisuuden kasvu, jota rikollisjengit pyörittävät ja käyttävät hyväksi alle viisitoistavuotiaita, jotka eivät vielä ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan.

– Heitä voidaan käyttää hyväksi näiden rikosten teossa, Räsänen toteaa.

Hallitus on kyllä koventanut jengirikollisuuden rangaistuksia. Esimerkiksi alle viisitoistavuotiaan värvääminen rikoksentekoon on tehty erityisen rangaistavaksi.

Räsänen toteaa kuitenkin, että ennen muuta keinot puuttua nuorisorikollisuuteen lähtevät perheistä ja kodeista.

– Kyllä se sieltä varhaisesta lapsuudesta usein kumpuaa. Nuoret, jotka syrjäytyvät ja ajautuvat jo varhain päihteisiin ja erilaisiin ongelmiin, tulevat usein kodeista, joissa on päihde- ja mielenterveysongelmia.

– Meillä 89 000 lasta elää tällä hetkellä perheissä, joissa vanhemmalla on vakava päihdeongelma. Se on valtavan iso määrä ja monesti on niin, että lapset ottavat mallia vanhemmistaan päihteiden käytön suhteen.

Räsäsen mukaan jengirikollisuudessa valitettavasti näkyvät myös maahanmuuttajataustaiset nuorisojengit.

– Iso haaste on se, että millä tavalla maahanmuuttajataustaiset nuoret ja perheet saadaan integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Mittakaavaltaan suurimmat haitat koituvat yhä kuitenkin alkoholista, joka työllistää poliisia ja kuormittaa terveydenhuoltoa.

Nyt hallitus lisäksi esittää alkoholin kotiinkuljetuksen sallimista. Esityksessä on Räsäsen mukaan paljon pielessä.

– Se on erittäin epäonnistunut esitys aivan kauttaaltaan. Alkoholin saatavuus on Suomessa erittäin korkealla tasolla eli emme tarvitse valtavasti lisää paikkoja, joihin alkoholia voi kuljettaa.

Lisäksi on hyvin vaikea valvoa, että minkälaisissa oloissa alkoholia lopulta käytetään ja ketkä sitä lopulta käyttävät.

– Vaikka toimituksen ottaisi vastaan täysi-ikäinen, niin siellä saattaa olla joukko nuoria, jotka käytännössä juovat sen.

Suomessa päihdeongelmat ovat lisääntyneet erityisesti ikääntyvien keskuudessa.

– Onhan se aika ristiriitaista, jos vanhusten kotipalveluja on hankala saada, mutta sen sijaan alkoholi tulee helposti liikuntakyvyttömälle vanhukselle.

Esitystä ei voi kehua myöskään kovin sinivalkoiseksi.

– Ulkomailta voi tuoda jopa 80-prosenttisia viinoja suoraan kotiovelle, kun taas kotimaisilla  kauppiailla ei tätä vastaavaa oikeutta ole vaan he noudattavat 8 prosentin rajaa.

Kuuntele Päivi Räsäsen koko haastattelu KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä la 18.10. klo 12.50 alkaen.