Paljon puhutaan työttömyyspolitiikasta, mutta todellisiin juurisyihin ei arvioni mukaan edelleenkään ole päästy keskusteluissa, kirjoittaa tamperelainen diplomi-insinööri Antto Hautamäki.

Pari vuotta tai pidempään työttömänä olleiden määrä on kasvanut esimerkiksi Tampereella lähes jatkuvasti, mikä osoittaa, ettei tilannetta ole saatu hallintaan.

Olen myös itse kokenut työnhaun nykyisen vaikeuden. Hyödynnän tähän kirjoitukseen omia kokemuksiani työttömänä olosta.

Olen myös itse kokenut työnhaun nykyisen vaikeuden.

Olen tyytyväinen siitä, että opiskeluoikeutta työttömänä on hiljattain laajennettu. Muistan sen ajan, kun pienikin opiskelu työttömänä aiheutti melkoisen byrokratiarumban. Se taas oli viemässä motivaatiota. Kuka nyt välttämättä haluaa selvitysrumbaan, jossa tuet katkaistaan 30 päivän opiskelujen selvityksen ajaksi?

Työllisyyspalvelujen siirto kunnille päätettiin vuonna 2021 ja se toteutui vuoden 2025 alussa.  Kunnat puolestaan tarvitsevat parempaa motivaatiota hoitaa työttömyysasioita. Vaikka työllisyyspalvelut ovat nyt kunnilla, en usko, että kaikilla kunnilla on aitoa tahtoa purkaa työttömyyttä ilman kunnon kannustimia.

Työvoimapalvelut ovat siirtyneet kuntien vastuulle – tässä terveisiä kunnille

Olen ihmetellyt, miksei juuri mikään media vaadi kunnilta toimenpiteitä työttömyyden suhteen. Työvoimapalvelut ovat tällä hetkellä aliresursoituja ja mahdollisesti myös alibudjetoituja. Yksittäisellä työvoimavirkailijalla on liikaa asiakkaita, eikä hän näin ollen ehdi perehtyä yksittäisiin ihmisiin tarpeeksi hyvin. Tämä voi näkyä siten, että työvoimavirkailijat eivät välttämättä huomaa, jos työnhakijalla on yksilöllisiä haasteita saada työtä. Kolmen kuukauden välein tapahtuvat puhelinsoitotkaan ei välttämättä auta tähän. Kaiken lisäksi ne ovat usein olleet etänä ja vain muutaman minuutin keskusteluja.

Kuntien on tehtävä arvovalinta. Hoidetaanko työttömyyden byrokratiaa vai autetaanko ihmiset oikeasti töihin? Kunnat myös juhlapuheissaan korostavat mielellään tasa-arvoa. Minä kuitenkin toivon enemmän oikeudenmukaista yhdenvertaisuutta työvoimapalveluihin. Työttömiä ei voi yksittäisinä bulkkiryhminä kohdella, vaan on ymmärrettävä, että hakijoilla voi olla yksilöllisiä haasteita saada töitä. Yksilölliset haasteet tarvitsevat yksilöllisiä ratkaisuja!

Jos  työvoimapalvelut eivät toimi, se isku kohdistuu kovimmin heikommassa työmarkkina-asemassa oleviin.

Työvoimapalvelujen siirto kunnille aiheutti myös epävarmuuden ajan ostopalveluihin, joka näkyi ainakin minulle asti omavalmentajien vaihtumisina ja tapaamisten perumisina.  Eli palvelun, jonka piti auttaa työnhakuasioissa, olikin vain lisästressin tuoja! Yksi syy tähän palvelun epävarmuuteen oli tuo tosi pitkä kolmen vuoden siirtymäaika. Yhteenvetona tästä kohdasta voisin sanoa, että jos  työvoimapalvelut eivät toimi, se isku kohdistuu kovimmin heikommassa työmarkkina-asemassa oleviin.

Koska työvoimapalveluista nyt vastaavat kunnat, kuntia pitää kirittää yksilöllisten palvelujen tarjoamisessa ja valtion pitää tehdä kunnille riittävät kannustimet hoitaa työttömyysasiat.

Kirjoittaja Antto Hautamäki on tamperelainen diplomi-insinööri

Hautamäki kuuluu KD-Lehden vuonna 2025 perustettuun vapaaehtoisten kirjoittajien toimituskuntaan

Antto Hautamäki (Kuva Leena Askeli)