Nuorten masennus ja ahdistus lisääntyvät – KD kannustaa liikuntaan ja liikkuvaan elämäntapaan yhtenä ennaltaehkäisyn keinona

22.10.2025 klo 10:16 Terveys Susanna Kokkonen

Kristillisdemokraattien 3. varapuheenjohtaja Susanna Kokkonen osallistui Sekasin Kollektiivin nuorten mielenterveyttä ja masennusta käsittelevään tilaisuuteen.

MIELI Ry:n asiantuntijapsykologi Julia Sangervo totesi mielenterveyden olevan lasten ja nuorten suurin terveyshaaste. Sekasin Kollektiivin järjestämässä tilaisuuden aiheina olivat nuorten mielenterveys ja masennus.

Sekasin Kollektiivi on auttajien verkosto, joka toimii nuorten tukemiseksi esimerkiksi chat-palvelun avulla.

Lisääntynyt avuntarve

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan mielenterveyspalvelut ovat vaarantuneet. Osin tämä johtuu siitä, että mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat kasvaneet, kun taas terveyspalvelujen painotus on fyysisissä haasteissa. Myös alueelliset erot palveluiden saatavuudessa eri hyvinvointialueiden välillä ovat suuria.

Mielenterveyden tilanteet ovat yleisimpiä sairauspoissaolojen syitä. Osa nuorista ei päädy koskaan työelämään.

Osa nuorista ei päädy koskaan työelämään.

Diagnoosien määrä on kasvanut vuosien 2017–2021 aikana. Samanaikaisesti kun koko väestön stressitasot ovat nousseet kehitys näkyy erityisen voimakkaana nuorissa. Ahdistuneisuus on kasvanut vuodesta 2019. Nuorten itsemurhat ovat lisääntyneet siten, että alle 25-vuotiaiden luku on nyt korkein vuosikymmeneen.

Sosiaalinen ahdistuneisuus johtaa myös yksinäisyyteen.

Nuorten itsemurhat ovat lisääntyneet siten, että alle 25-vuotiaiden luku on nyt korkein vuosikymmeneen.

Kiinnostavaa on, että UNICEF:n toteuttaman vertailun tilastoissa Suomi oli vuonna 2020 hyvällä sijalla viisi. Nyt se on sijalla 17. Tutkittuja maita oli 43.

Miten eteenpäin?

On selvää, että ennaltaehkäisy ja varhainen hoito ovat kaikkein tehokkaimpia tapoja vaikuttaa ongelmaan. Juurisyyt ovat tosi monimutkaisia.

Lisääntyvästä digitalisaatiosta seuraa valtava ärsykemäärä, joka on todettu vaikuttavaksi tekijäksi. Tähän liittyy myös jatkuvista uutisista ja uhkakuvista seuraava ahdistus.  Eriarvoistuminen, taloudelliset huolet, työelämän muutokset ja jopa fyysinen liikkumattomuus ovat vaikuttamassa asiantilaan.

Asiantuntijat ehdottivat kahden strategian mallia. Ensin pitää puuttua juurisyihin, toiseksi on autettava kriisiytyneitä palveluja.

Huoli nuorista on suuri

– Osallistuin tapahtumaan, koska nuoret ovat yhteiskunnan voimavara ja huoli heistä on suuri.

– Koen masennuksen olevan niin yleistä, että se koskettaa meistä jokaista perheen, tuttavien tai omien kokemusten kautta.

Moni nuori ei päädy lainkaan työelämään.

– Huomionarvoista on se, että tämä on tietysti suuri henkilökohtainen haaste, mutta se vaikuttaa monin eri tavoin myös talouteen.

– Olen pohtinut, millaista yhteisöllisyyttä meidän tulisi tavoitella. Onko yhteisöllisyys rapautunut? Olemmeko me enää lähimmäisiä toisillemme?

Digitalisaation pitää olla renki, ei isäntä.

– Positiivista on se, että ehdotetut parannukset eivät kaikki ole aivan mahdottomia haasteita. Liikkuva elämäntapa on yksi selkeä panostus, johon haluamme kristillisdemokraatteina ja puolueena rohkaista. Liikunta on ennaltaehkäisyä.

– Digitalisaation pitää olla renki, ei isäntä. Digin rajoittaminen kouluissa on askel oikeaan suuntaan.

Kirjoittaja Susanna Kokkonen on holokaustitutkija ja Kristillisdemokraattien 3. varapuheenjohtaja sekä Helsingin varakaupunginvaltuutettu

liikunnan merkitys, ratsastus

Susanna Kokkonen ratsailla. – Ratsastus on yksi parhaita hoitokeinoja selkäkipuihin – mutta myös masennukseen, Kokkonen toteaa.

Ylös