KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman kysyi sosiaali- ja terveysministeriltä, miten hyvinvointialueilla esiintyneisiin yhtäkkisiin diagnoosien lisääntymisiin aiotaan puuttua rahoituslainsäädännöllä.

Östman muistutti eduskunnan kyselytunnilla, että viime kaudella kristillisdemokraatit varoittivat, että soteuudistus näyttää keskittyvä liikaa hallinnon rakentamiseen ja yhä kasvaviin kuluihin, mutta toisaalta aivan liian vähän sote-palvelujen uudistamiseen.

– Edellisen hallituksen päättämän rahoituslain kannustamattomuus ja menoautomaattirakenne vaativat korjausliikettä. Siksi pidän hyvänä, että hallituksen esityksellä on nyt tulossa kaksi vuotta lisää vanhojen alijäämien kattamiseen, mikäli vuonna 2025 hyvinvointialueella päästään ylijäämään tai nollatulokseen, Östman sanoi.

Hän muistutti myös, että edellisen hallituksen päättämä rahoituslaki kannustaa myös monien ylimääräisten diagnoosien toimittamiseen.

– Kysyn asianomaiselta ministeriltä: Onko tältä osin odotettavissa tarvittavia korjauksia rahoituslainsäädäntöön, Östman tiedusteli.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuson mukaan yhtäkkisesti kasvaneiden diagnoosien osalta on noussut kova kohu erityisesti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Lisääntyneet diagnoosit vaikuttavat rahoitukseen. Työn alla onkin Juuson mukaan selvitys siitä, että miten hyvinvointialueet oikeasti raportoivat diagnoosit THL:lle.

– Nyt ollaan perustamassa ulkopuolista työryhmää, joka käy läpi tämän asian ja tutkii, että missä vika on. Näin ei voi olla, että diagnoositiedot näin kovasti heittelevät.