Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen muistuttaa, että kestävää kehitystä ei tapahdu ilman kestävää arvopohjaa. Räsänen muistuttaa, että nuorten identiteettikriisit ja mielenterveyden haasteet liittyvät maailmankatsomukselliseen murrokseen.

Eduskunnassa käytiin tänään palautekeskustelu YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman toimeenpanosta. Kansanedustaja Päivi Räsänen painotti Kristillisdemokraattien ryhmäpuheessa erityisesti veden tilaa, ruokaturvaa, energiatehokkuutta, henkistä kriisinkestävyyttä sekä perheiden tukemista.

Räsänen kiitti tulevaisuusvaliokuntaa veden nostamisesta erityiseksi painopisteeksi. Vesihuolto on luonnollinen monopoli eikä sen yksityistämisestä ole pitkän aikavälin hyötyjä. Myös vesistöjen saastumista ja rehevöitymistä on torjuttava. Räsänen painotti myös hallituksen edistysaskelia ruokaturvan ja energiatehokkuuden saralla.

– Suomessa tuotetaan maailman puhtainta, antibioottivapaata ruokaa. Omassa maassa kasvatettu lähiruoka, ja eettisesti hoidetut maatilat ovat vahvuuksiamme, Räsänen sanoi.

Räsänen nosti puheessa myös nuorten identiteettikriisin ja mielenterveyden haasteet, jotka liittyvät maailmankatsomukselliseen murrokseen.

Maailmankatsomuksellinen murros jälkikristillisessä lännessä on tuottanut hedelmänään identiteettikriisin ja siihen kytkeytyvän nuorten mielenterveyden kriisin. Nuoret joutuvat shoppailemaan aineksia identiteettiinsä markkinoilla, joissa on tarjolla laaja kirjo erilaisia aatteita, globaaleihin uhkakuviin liittyviä ahdistuksen aiheita, ihmissuhteita, seksuaalisia suuntautumisia ja jopa kymmeniä eri sukupuolia.

– Perhetuet on säästetty leikkauksilta, lapsilisiä jopa korotettu ja työtulovähennyksen lapsikorotus palautettu.

Tuoreen nuorisobarometrin mukaan 15–29-vuotiaiden naisten luottamus tulevaisuuteen on romahtanut; heille on noussut tärkeämmäksi matkustaa ja nähdä maailmaa kuin saada perhe ja lapsia.

–Kestävää kehitystä ei tapahdu ilman kestävää arvopohjaa. Kristillinen maailmankuva tarjoaa edelleen kestävän perustan niin yksilöiden kuin yhteisöiden hyvinvoinnille, Räsänen muistuttaa.

Hänen huolenaan on syntyvyyden lasku, joka uhkaa talouden ja työmarkkinoiden kestävyyttä. Poliittiset päätökset eivät Räsäsen mukaan yksin ratkaise tilannetta, mutta niillä vaikutetaan yhteiskunnan perhemyönteisyyteen. Hallitus on tehnyt perhe- ja lapsimyönteistä politiikkaa.

– Perhetuet on säästetty leikkauksilta, lapsilisiä jopa korotettu ja työtulovähennyksen lapsikorotus palautettu. Syntyvyydessä onkin tuoreeltaan tapahtunut pieni käänne parempaan, Räsänen toteaa.

Hän kuitenkin kertoo odottavansa vielä hallitusohjelmassa sovittua väestöpoliittista selontekoa, jolla voitaisiin vauhdittaa syntyvyyttä edistäviä toimia.

– Perhe on yhteiskunnan sydän ja perheisiin panostamalla kasvatamme koko yhteiskunnan resilienssiä.

Lopuksi Räsänen painotti ennaltaehkäisevän päihdepolitiikan, mielenterveyttä tukevan yhteisöllisyyden ja liikunnallisen elämäntavan merkitystä kansanterveydelle.

– Kun ihmiset voivat paremmin, he jaksavat rakentaa perheitä, yhteisöjä ja tulevaisuutta.