Keskustan eduskuntaryhmä haastoi yhdessä tuumin maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahia eduskunnan kyselytunnilla.

Keskustan edustajat muistuttivat viime viikolla Varsinais-Suomen Somerolla järjestetystä kriisikokouksesta, jossa oli koolla satoja suomalaisia ruuantuottajia.

– Ei voi olla niin, että kauppa ja teollisuus vievät leijonanosan ja viljelijät jäävät nuolemaan näppejään, Keskustan Mauri Kontu sanoi.

Essayah myönsi, että erityisesti viljanviljelijät ovat tällä hetkellä tilanteessa, jossa takana on ennätysmäisen hyvä sato ja myöskin määrällisesti yksi suurimpia satoja, mikä valitettavasti tarkoittaa sitä, että viljan hinta laskee, kun tavaraa on paljon markkinoilla.

Olga Oinas-Panuman mielestä maatalouteen piti tulla suunnanmuutos, mutta kun vaalikausi on yli puolessavälissä, niin sellaista viestiä ei kentältä tule, että tämä tilanne olisi nyt ratkaistu.

–Joten, arvoisa ministeri Essayah, milloin se kauppa alkaa maksaa sitä todellista, oikeaa hintaa meidän tuottajille, hän tivasi.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin mukaan hallitus on sitoutunut siihen, että lähdetään nimenomaisesti tuottajan asemaa elintarvikeketjussa parantamaan ja näitä toimenpiteitä hallitus on tehnyt.

– Ja vielä lisäksi on muistettava se, että tämä hallitus ei ole tehnyt, huolimatta vaikeista taloudellisista ajoista, laisinkaan leikkauksia ruokaa tuottavaan maatalouteen. Me olemme olleet tuottajan asialla, koska me ymmärrämme sen, että viime kädessä kotimainen ruuantuotanto on meidän omavaraisuuden, meidän huoltovarmuuden ja viime kädessä meidän turvallisuuspolitiikan ydintä.

Essayah muistutti niin ikään, että hallitus on jo antanut elintarvikemarkkinalain ensimmäisen osan, joka eduskunnassa hyväksyttiin ja joka antaa elintarvikemarkkinavaltuutetulle paremmat mahdollisuudet tiedonsaantiin.

– Siinä yhteydessä teimme myöskin muutoksia kilpailulakiin, ja nyt tämä elintarvikemarkkinalain kakkososa lähtee juuri siitä, että meillä on oltava sellaiset kauppatavat, että tuottaja pärjää siinä ketjussa.

–Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi erilaisia kostotoimenpiteitä ei voida osoittaa tuottajaa kohtaan.  Kaupan omat merkit on myöskin huomioitava sillä tavoin, että niissä kaupankäynnin on oltava reilua.

Anne Kalmari puolestaan maalasi, että viljelijöillä on ennennäkemätön kannattavuuskriisi, kuten Someron kokous hänen mukaansa osoitti. Viljantuotanto on tappiollista jo kolmatta vuotta peräkkäin, kotieläintuotannon tuottajahinnat ovat Euroopan alhaisimmalla tasolla, vaikka tuotantokustannukset ovat Euroopan korkeimpia, tuet vähenevät, ja maksatukset viivästyvät.

– Missä on hätätilaksi julistaminen? Miksi maataloutta ei vapauteta kiinteistöverosta, vaikka keskusta näytti mallin, miten toimia? Miksi korotettua energiaveron palautusta ei tule, vaikka sitä Somerolla vaadittiin?

– Miksi oikeudenmukainen hinta viljelijälle ei tapahdu edelleenkään, vaikka sanoitte sitoutuvanne parlamentaarisen ryhmän työhön? Milloin aiotte avata kilpailulain? Missä on Makeran pääomittaminen kymmenellä miljoonalla? Ja miksi valtioneuvoston periaatepäätös suomalaisista ruokahankinnoista julkisissa palveluissa ei enää päde?

Ministeri Essayah muistutti Kalmaria siitä, että tällä hetkellä maataloustuotannossa on hyvinkin erilaisia tilanteita riippuen siitä, mikä tuotantosuunta on kyseessä.

– Meillähän nimenomaisesti tällä hetkellä sekä lihan että maidon tuottajahinnat nousevat, eli sillä puolella ei ole tätä kannattavuusongelmaa, mitä edustaja kuvasi. Viljantuotantopuolella se pitää paikkansa, ja sanoin, että tämä kehitys viljapuolella on jatkunut viimeiset kahdeksan-yhdeksän vuotta, elikkä 19 prosenttia ollaan tultu viljan hinnoissa alas.

– Sen sijaan edustaja pyysi kymmentä miljoonaa Makeraan. No, hallitus on laittanut 20 miljoonaa sinne takauksiin. Eli me korotamme 20 miljoonaan Makeran takaukset, eli olemme tuplanneet siitä, mitä edustaja tässä vaati.

Lopuksi vielä Eerikki Viljanen oli huolissaan siitä, että tilojen määrä vähenee, viljelijät väsyvät hallinnon, markkinoiden ja yhteiskunnan aiheuttamien paineiden alla. Nuoria viljelijöitä tulee alalle liian vähän alan tulevaisuuden turvaamisen takaamiseksi.

– Lähes kaikkiin maataloutta vaivaaviin ongelmiin lääke on kannattavuuden parantaminen. Tämä hallitus lupasi aloittaessaan täyskäännöksen parempaan, sitä ei ole nähty.

– Viljelijät eivät kaipaa enää yhtään strategiaa, ohjelmaa tai kauniita juhlapuheita alan tärkeydestä. Viljelijät kaipaavat konkreettisia toimia ja niitten tuomia lisäeuroja. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: koska nämä kauniit puheet konkretisoituvat toimiksi ja etenkin koska ne lisäeurot, jotka on luvattu, ovat viljelijöiden käytettävissä, Viljanen latasi.

Tämän jälkeen Essayahin oli muistutettava, ketkä suomalaista maatalouspolitiikkaa ovat tällaiseen suuntaan aiemmin olleet ajamassa.

– Täytyy todeta, että kyllä kahdeksan keskustalaisen maatalousministerivuoden jäljiltä on ollut tehtävää, hän naupautti.

Essayahin mukaan tällä hallituskaudella on tapahtunut käänne.

– Tavoitteena oli 250 sukupolvenvaihdosta, ja meidän yllätykseksi tehtiin lähestulkoon 300 sukupolvenvaihdosta, eli nuoret ovat löytäneet maatalouden uudelleen, kun hallitus on antanut politiikallaan uskoa siihen maatalouden tulevaisuuteen. Tänä vuonna todennäköisesti 350, eli koko ajan nousee näitten sukupolvenvaihdosten määrä.

– Nuoret ovat löytäneet maatalouden, koska he uskovat, että tämä hallitus on pystynyt palauttamaan myöskin sen tulevaisuudenuskon maataloustuotantoon.

Essayah totesi, että hallitus on kyennyt nuoren tuottajan aloitustukia korottamaan.

– Olemme myöskin suunnanneet erityisesti korvauskelpoisuutta nuorille tuottajille ympäri Suomea, eli sellainen tuottaja, jolla on hallussaan korvauskelvottomia peltoja, tulee saamaan korvauskelpoisuuden. Se on monilla tiloilla useita tuhansia euroja. Siinä mielessä kyllä maatalouden suunnanmuutos on tapahtunut, ja olen siitä todella iloinen. Tämä hallitus on tehnyt hyvää työtä.