Valtioneuvosto käsitteli tänään torstaina 20. marraskuuta istunnossaan metsästyslain muutoksia. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah piti hallituksen tiedotustilaisuuden muutoksista, jotka mahdollistavat suden kannanhoidollisen metsästyksen Suomessa vuodesta 2026 alkaen.

– Metsästyksen kestävyyden turvaamiseksi laissa säädetään suden metsästyksen käytännön järjestelyistä ja niitä koskevista toimivaltuuksista, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah muistutti.

Hallituksen esitys toteuttaa Orpon hallituksen hallitusohjelmaa, jonka mukaan suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn.

Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä ja jo aloitettua työtä kannanhoidollisen sudenmetsästyksen mahdollistamiseksi jatketaan eduskunnan päätöksen mukaisesti.

Uusimman kanta-arvion mukaan Suomessa oli tämän vuoden maaliskuussa 430 susiyksilöä, joista 394 poronhoitoalueen ulkopuolella. Kantaennuste tälle marraskuulle oli 557 sutta.

– Suomi on raportoinut suden olevan suotuisalla suojeluntasolla, Essayah totesi.

Koirasusi on vieraslaji, jonka poistamisessa suden metsästysluvat eivät vähene.

Essayah kiitteli tiedotustilaisuudessa maa- ja metsätalousministeriön virkamieskuntaa.

– Viranhaltijat ovat tehneet valtavan hyvää työtä, ei ole ollut helppoa löytää näitä ratkaisuja ja vieläpä näin tiiviillä aikataululla.

Ministeri Essayah totesi suurpetojen ihmisarkuuden säilyttämisen olevan keskeistä.

– Suurpedot eivät kuulu pihoille, lasten kouluteille eivätkä kotieläintiloille.

Suurpedot eivät kuulu pihoille, lasten kouluteille eivätkä kotieläintiloille.

Esitys mahdollistaa suden ympärivuotisen rauhoituksen poistumisen.

– Metsästystä tarvitaan nyt suden ja ihmisen rinnakkaiselon mahdollistamiseksi.

– Tavoitteena on saada aikaan suden kannanhoitoon uudenlainen ja pitkäaikainen ratkaisu, jossa suden kestävällä metsästyksellä voidaan hallita sudesta aiheutuvia ongelmia ja haittoja pitkäjänteisesti.

– Ratkaisulla varmistetaan, että susikanta pysyy suotuisalla suojelutasolla, elinvoimaisena ja osana Suomen luontoa sekä vahvistetaan luottamusta järjestelmään, Essayah sanoi.

Vahinko- ja turvallisuusperusteiset poikkeusluvat jäävät silti edelleen käytettäviksi akuutteihin tilanteisiin, mutta ne eivät ole riittävä keino susikannan hoitoon ja sudesta aiheutuvien sosioekonomisten vaikutusten hallintaan.

– Kaiken kaikkiaan tämä on historiallinen muutos, jollaista ei ole saatu aikaa Suomen EU-jäsenyyden aikana.

Suden rauhoitusajasta ja metsästysajasta säädettäisiin jatkossa valtioneuvoston asetuksella ja vuosittaisista aluekohtaisista metsästyskiintiöistä maa ja metsätalousministeriön asetuksella.

Vahinko- ja turvallisuusperusteiset poikkeusluvat eivät ole olleet riittävä keino susikannan hoitoon ja sudesta aiheutuvien sosioekonomisten vaikutusten hallintaan.(Kuva Yrjö Jyske/Wikimedia Commons)

Maa- ja metsätalousministerin tiivistelmä metsästyslain muutoksista