Tänään eduskunnassa on käyty kiivasta keskustelua valtiontaloudesta, kun käsittelyssä on ollut oppositioryhmien vaihtoehtobudjetit.

Keskusta lupaa keskituloiselle jopa tonnin enemmän käteen vuodessa, mutta KD:n Peter Östman löytää budjettiesityksestä miljardin euron aukon.

Syksyn päätteeksi eduskunta käsittelee hallituksen budjettiesitystä ensi vuodelle, ja perinteisesti myös oppositiopuolueet ovat tehneet oman vaihtoehtonsa hallituksen budjettiesitykselle.

Tänään oli aika käsitellä niitä eduskunnassa. Hallitus sai huutia talouden alijäämän, työllisyyden ja talouskasvun heikkenemisestä. Opposition viestiä masinoitiin siivittämään uudet, yli 10 prosentin työttömyysluvut ja Suomen joutuminen alijäämänsä vuoksi EU:n tarkkailuluokalle.

Sdp:n esittelypuheenvuoron pitäneen Tytti Tuppuraisen mukaan keskiössä on myös luottamus.

– Luottamus on talouden parasta valuuttaa. Ilman luottamusta yritykset eivät uskalla investoida. Ilman luottamusta kotitaloudet eivät uskalla kuluttaa. Ilman luottamusta työpaikoilla eletään epävarmuudessa. Ilman luottamusta toisiin ihmisiin Suomi käpertyy. Suomen talous ei tule kasvamaan, jos emme saa palautettua suomalaisten luottamusta.

Valtiovarainministeri Riikka Purraan SDP:n vaihtoehto ei vedonnut. Hänen mukaansa Sdp:n veropolitiikan kärki koostuu yrittäjien ja yrittäjyyden rankaisemisesta. SDP esittää uutta, liki 300 miljoonan osinkosolidaarisuusveroa.

– No, SDP ei ole myöskään autoilijan ystävä. Se peruisi hallituksen veronkevennykset polttoaineisiin, jakeluvelvoitetta kiristettäisiin — bensan hinnan nousua siis luvassa, Purra muistuttaa.

Sdp:n vaihtoehtobudjetissa leikattaisiin muun muassa kristillisdemokraateille tärkeistä kotihoidontuesta ja maataloudesta.

Oppositiopuolueista Keskusta puolestaan lupaa jopa tonnin keskituloisille lisää käteen vuodessa.

Riikka Purran mielestä opposition vaihtoehdot voisivat vaikuttaa jatkossa Suomen luottoluokitukseen. Hän ei myöskään nähnyt, että luottamus opposition vaihtoehdoilla paranisi.

Purra muistutti Suomen talouden ulkopuolisten tarkkailijoiden nimenomaan muistuttaneen sitkeistä rakenteellisista ongelmista, joihin pitäisi vieläkin hanakammin puuttua.

– Ulkopuoliset haluavat enemmän hallituksen tekemiä toimia eli niitä teidän vastustamianne leikkauksia, teidän vastustamianne työmarkkinatoimia ja uudistuksia, joita tämä hieman jumiutunut yhteiskuntamme tarvitsee. Se on edessä myös seuraavalla kaudella, hän muistutti.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Peter Östmanin mukaan hallitus on kauden aikana sopeuttanut julkista taloutta useaan otteeseen, yhteensä yli 10 miljardilla.

Hän muistutti, että silmien edessä ovat jatkuvasti olleet ne pysyvät menot, jotka ovat syntyneet aiempien hallitusten aikana. Niitä on nyt pyritty karsimaan.

– Silti oppositio on huutanut, että hallitus leikkaa liikaa, samalla kun te olette valittaneet valtionvelan kasvavan liikaa. Tämä ei sovi yhteen teidän budjettiesitysten kanssa, puhumattakaan tulevasta velkajarrusta.

– Olin odottanut lisää miljardiluokan sopeutuksia, jotka olisivat perustuneet realistisiin lukuihin. Kun lukee sosiaalidemokraattien esitystä solidaarisuusosinkoverosta ja muista veronkorotuksista, tulee lähinnä mieleen Uniper. (Fortumin tekemästä Uniper-kaupasta aiheutui suomalaisille veronmaksajille suuria tappioita, koska Fortum joutui myymään Uniperin Saksan valtiolle halvalla, vain 500 miljoonalla eurolla, vaikka Fortum oli aiemmin maksanut siitä noin 7 miljardia euroa.)

Keskustalla on Östmanin mukaan budjetissaan lähes miljardin aukko.

– He ovat huomioineet yhteisöveron alennuksen, vaikka se astuu voimaan vasta vuonna 2027. Se on siltä osin susi ja siitä tulee muuten mieleen susijahti. Se ei toteutunut silloin, kun te (Keskusta) olitte vahtivuorossa, mutta onneksi Sari (Essayah) Sudenhoitaja on nyt vahtivuorossa, Östman totesi.