– Toivon todella, että Suomen päätyminen EU:n tarkkailuluokalle viimeistään herättää unisimmatkin opposition edustajat ruususen unesta todellisuuteen, Sari Essayah sanoo.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa-ja metsätalousministeri Sari Essayah arvioi KD:n puoluevaltuustolle aiemmin tällä viikolla julkaistuja opposition vaihtoehtobudjetteja.

Ne eivät herättäneet Essayhissa juurikaan toivoa sen suhteen, että oppositiossa oltaisiin tilanteen tasalla.

– Mitään ei ole opittu, vaan viime kaudelta tuttua, budjettia holtittomalla velkaantumisella paisuttavaa linjaa, oltaisiin valmiit jatkamaan, hän sanoo.

Essayahin mukaan tuoreesta velkajarrusopimuksesta huolimatta sopeuttamisen tarvetta vähätellään, talouden lääkkeiksi tarjotaan korotettuja ja uusia veroja sekä jostain ihmeenkaltaisesti kaksinkertaistuvaa talouskasvua.

– Demarit ovat valmiita korottamaan ruoan, lääkkeiden ja polttoaineiden hintoja. Lisäksi kotihoidontuen asemaa heikennetään. Myös yrittäjille ja maataloudelle tarjotaan erittäin kylmää kyytiä, Essayah sanoo.

Hänen mielestään on erikoista ja silmiinpistävää, että maatalouden puolustajaksi itseään kutsuva Keskusta ei esittänyt vaihtoehtobudjetissaan yhtä ainoaa toimenpidettä maatalouden tai viljelijöiden aseman tukemiseksi.

– Se kertoo karulla tavalla, missä puolueen todelliset painotukset tällä hetkellä ovat. Sanaa sopeutus ei Keskustan vaihtoehtobudjetista myöskään löydy ja se kuvaakin esitystä hyvin. Vastuullisen taloudenhoidon sijaan puolue on teoillaan valmis lisäämään velanottoa yhtä tahtia vasemmiston kanssa.

Keskusta paikkaa Essayahin mukaan budjettiaan kuvitteellisilla säästöillä sen sijaan, että esittäisi todellisia ratkaisuja nyt.

– Kirsikkana kakun päällä Keskusta vielä kikkailee yhteisöveron alennuksen kanssa. Puolue rahoittaa talouspakettiaan perumalla hallituksen yhteisöveron alennuksen – veromuutoksen, jota ei ole edes esitetty ensi vuoden budjettiin ja joka tulisi voimaan vasta vuonna 2027.

Opposition pitäisi Essayahin mukaan osata nyt muutenkin päättää, mitä he todella tarjoavat kansalle.

– Yhtäällä huudetaan siitä, että hallitus leikkaa liikaa, ja toisaalla taas siitä, että velka kasvaa liikaa. Viesti on kovin sekava ja sitä sekavuutta nämä vaihtoehtobudjetitkin viestivät. Kansa ansaitsee parempia ja realistisempia suuntaviivoja ja sitä hallitus ja Kristillisdemokraatit tarjoaa.

Essayahin mukaan on selvää, että sopeuttamisen lisäksi tarvitaan myös talouskasvua. Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2026 tukee ratkaisuillaan viriävää talouskasvua. Suomalaisten ostovoimaa on vahvistettu muun muassa verotusta keventämällä.

– Nyt on tärkeää vahvistaa ihmisten luottamusta talouteen.

– Opposition viesti siitä, että veroja lasketaan vain hyvätuloisilta, on väärä. Hallitus laskee pieni ja keskituloisten verotusta yhteensä 620 miljoonalla ensi vuonna. Hyvätuloisten verotuksen lasku kohdistuu marginaaliveroasteen laskuun, ja voi myös kysyä, onko 52 prosenttia veroja tuloista liian vähän, hän sanoo.

Teollisuudesta on kesästä lähtien kuulunut myönteisiä viestejä siitä, että kasvu on vähitellen alkanut ja investoinnit ovat lähteneet liikkeelle. Muun muassa jäänmurtajakaupat, datakeskushankkeet ja muut suurinvestoinnit vahvistavat viestiä, että talous on lähtenyt elpymään.

Kuluttajien luottamus talouteen on kuitenkin edelleen valitettavan heikko, ja ihmisillä on synkempi ajatus taloudesta kuin mikä on todellisuus. Joulukaupasta tosin odotetaan piristystä. Essayahin mukaan sillä on väliä, miten me puhumme taloudesta, luommeko toivoa vai toivottomuutta.

– Nyt on tärkeää vahvistaa ihmisten luottamusta talouteen.