Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman on kantanut hallituksessa vastuuta erityisesti talous- ja veropolitiikan saralla. Hän kertoo, että hallituskoalitiossa on tehty työtä poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa.

– Tiesimme alusta alkaen, että edessä olisi myrskyisä kausi ja juuri sellainen se on ollut. Silti olemme löytäneet oman paikkamme, oman äänemme ja vaikuttaneet siihen suuntaan, jonka asettelimme tavoitteeksemme.

Suomen talous on kärsinyt heikosta kasvusta pitkään. Hallitus on joutunut toteuttamaan kolme sopeutuskierrosta, koska talouden rakenteet eivät ole kestäneet heikkoa tulokehitystä, kasvavia menoja ja liian hitaasti kehittyvää tuottavuutta. Siksi suunnanmuutos on Östmanin mukaan ollut välttämätön.

– Veronkevennykset kohdistetaan ansiotuloihin ja yritystoimintaan – sinne, missä ne parantavat työn kannustimia, vahvistavat ostovoimaa ja luovat edellytyksiä kasvulle. Myös yhteisöveron alentamisella on kasvua tukeva ja investointeja lisäävä vaikutus.

Östmanin mukaan on olennaista, että Suomi sitoutuu tutkimukseen ja innovaatioihin sillä vain siten talouden kasvudynamiikka voi vahvistua.

IMF:n vuosiarvio teki Suomen taloudesta tylyn arvion: tuottavuus polkee paikallaan, yksityinen kysyntä heikkenee, julkinen talous on rakenteellisesti alijäämäinen ja velkasuhde lähestyy kriittisiä tasoja. Näissä oloissa sopeuttaminen ei ole Östmanin mukaan ollut enää valinnainen vaihtoehto; se on ollut välttämättömyys.

Kolme sopeutuskierrosta ovat olleet raskaita, mutta välttämättömiä: ensin kuusi miljardia hallitusneuvotteluissa, sitten kolme miljardia syksyllä 2024 ja tämän syksyn miljardin lisätoimet.

–Vaihtoehtona olisi, että ulkopuoliset tahot alkavat määritellä Suomen talouspolitiikkaa. IMF korostaa, että julkisen talouden vakauttaminen edellyttää usean vuoden määrätietoista linjaa velkasuhteen kääntämiseksi laskuun ja markkinoiden luottamuksen säilyttämiseksi.

Östmanin mukaan on merkittävää, että eduskunta onnistui sopimaan parlamentaarisesti velkajarrusta. Vaikka velkajarru ei ole juridisesti sitova, sen poliittinen merkitys on huomattava: se tuo ennakoitavuutta, rajoittaa velan kasvua ja luo yhteiset pelisäännöt julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Se myösmahdollistaa joustavuuden kriiseissä, mutta rajoittaa velkaantumisen kiihtymisen normaaliaikoina.

– On myös todettava, että vaikka hallitus tekisi kaiken oikein, heikko suhdanne vaikuttaa viiveellä kasvuun, työllisyyteen ja verotuloihin. Sopeutustoimien onnistuminen on samalla riippuvainen ulkoisista tekijöistä, joihin meillä ei ole suoraa päätösvaltaa.

– Vaikeiden päätösten rinnalla hallitus on sitoutunut vahvistamaan ihmisten arkea. Nämä toimet ansaitsevat tulla sanotuiksi ääneen – ja ansaitsevat tulla mainituiksi myös kahdesti, sillä ne eivät ole hallituskaudella itsestäänselvyyksiä.

KD on pitänyt kiinni siitä, ettei lapsiperheiden etuja ja palveluita heikennetä.

– Omaishoidon tuen alarajaa korotetaan, perhehoidon palkkioita vahvistetaan ja lapsiperheiden verotusta kevennetään. Työtulovähennyksen lapsikorotus nousee selvästi. Ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveron alennus tukee erityisesti pienituloisia ja ikääntyneitä, Östman listaa.

Myös terapiatakuu on toteutettu, ja nuorten mielenterveyspalveluja sekä päihdetyötä vahvistetaan. Terapiatakuun rinnalle rakennetaan toimiva palveluketju, jotta apu ei jää pelkästään lupauksen tasolle. Lisäksi nuorten ja perheiden asuntolainasääntelyä kevennetään, mikä helpottaa ensimmäisen kodin hankintaa.

– Nämä ovat toimia, jotka näkyvät ihmisten elämässä tällä ja tulevilla viikoilla – ei vasta vuosikymmenen päästä.

Silti oppositio on vuodattanut huolta siitä, että hallitus leikkaa liikaa, samalla kun he moittivat valtionvelan kasvusta. Nämä kaksi väitettä eivät Östmanin mukaan sovi yhteen, eivätkä opposition budjettiesitykset tue kumpaakaan linjaa.

Sosiaalidemokraattien esitykset solidaarisuusosinkoverosta ja muista veronkorotuksista herättävät Östmanin mukaan väistämättä kysymyksen: onko opittu mitään Uniperin kaltaisista tilanteista, joissa veronmaksajat jäivät lopulta laskun maksajiksi?

Keskustan budjetissa puolestaan on Östmanin mukaan lähes miljardin aukko, koska he ovat huomioineet yhteisöveron alennuksen jo ennen sen voimaantuloa.

– Se esitys on siltä osin susi. Sallittaneen pieni poikkeama aiheesta, sillä tästä tuleekin mieleen susijahti, joka ei toteutunut Keskustan edustajien hoitaessa vuosia maa- ja metsätalousministerin salkkua.

– Onneksi Sari (Essayah) Sudenhoitaja on nyt vahtivuorossa. Sarin johdolla petopolitiikka on edennyt ratkaisevasti: olemme saamassa vihdoin kannanhoidollisen metsästyksen monien haasteiden jälkeen hoidettua, Östman muistuttaa.