Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östmanin mielestä velkakierteen katkaiseminen on keskeinen tavoite. Samalla on kuitenkin ollut tärkeä pitää huolta etenkin perheiden hyvinvoinnista.

Östman muistutti eduskunnassa tänään pidetyssä budjetin palautekeskustelussa, että aiemmin syksyllä yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sovittu velkajarru osoittaa laajaa yhteistä huolta Suomen talouden suunnasta.

Hän muistutti, että osa aiempien hallitusten koronakriisin varjolla tekemistä lisämenoista jäi pysyviksi rakenteiksi ilman todellista kriisiperustetta. Nyt budjetin keskeinen tavoite onkin valtion velkakierteen katkaiseminen ja kestävän tulevaisuuden turvaaminen.

Velkajarru puolestaan on tärkeä viesti siitä, että yhteinen päämäärä on palauttaa Suomen talous terveelle ja kestävälle pohjalle.

– Olemme sitoutuneet julkisen velan taittamiseen ja velkaantumisen hillitsemiseen.

Kristillisdemokraateille talouden tasapainottaminen ei tarkoita heikoimmassa asemassa olevien unohtamista. Budjetissa vahvistetaan lapsiperheiden asemaa säilyttämällä kotihoidon tuki, korottamalla lapsilisiä ja kasvattamalla äitiyspakkauksen arvoa. Lisäksi verotusta kevennetään erityisesti lapsiperheiden osalta.

– Perheiden arki ja heikoimmassa asemassa olevien tuki on turvattava,

– Perheiden arki ja heikoimmassa asemassa olevien tuki on turvattava, Östman korosti pitämässään ryhmäpuheessa.

Myös koulutukseen ja oppimisen tukeen kohdennetaan lisäresursseja. Näillä toimilla luodaan vakaammat edellytykset lasten hyvinvoinnille ja perheiden arjen sujuvuudelle.

– Odotamme edelleen väestöpoliittisen selonteon tuomista eduskuntaan, jotta voimme käydä laajemman keskustelun lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentamisesta.

Kristilliset opistot ja järjestöt tekevät Östmanin mielestä korvaamatonta työtä erityisesti niiden ihmisten parissa, jotka ovat vaarassa jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Näiden toimijoiden rahoituksen turvaaminen vahvistaa hänen mukaansa osallisuutta, ehkäisee syrjäytymistä ja tukee yhteiskunnan eheyttä.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa hyvinvointialueiden rahoitus on lähes kolmannes valtion menoista ja alueiden talouden eriytyminen on vakava haaste.

– Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia ja sopeutustoimia, jotta kustannusten kasvu saadaan hallintaan ja peruspalvelut pysyvät laadukkaina koko maassa.

Turvallisuustilanteen kiristyminen näkyy vahvasti budjetissa. Puolustusmateriaalihankintoihin osoitetaan kuuden miljardin euron tilausvaltuudet, ja huoltovarmuutta vahvistetaan kotimaisen maatalouden tukemisella.

– Hybridivaikuttaminen, kyberuhat ja rajaturvallisuus edellyttävät jatkuvaa varautumista.

Kasvun ja työllisyyden osalta budjetti tukee investointeja, yrittäjyyttä ja työntekoa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostetaan muun muassa rekrytointituen, työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön avulla.

Puheensa lopuksi Östman korosti vastuullisen talouspolitiikan merkitystä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

– Vastuullinen talouspolitiikka on perusta sille, millaisen Suomen jätämme lapsillemme.