Kaikkein vakavimmaksi kriisiksi Suomessa on luonnehdittu syntyvyyden laskun kriisiä, sillä sen vaikutukset ovat pitkällä aika välillä todella vakavat, kirjoittaa Krista Lyyränen.

Elämme Suomessa kriisien aikaa. Erilaiset kriisit jylläävät ja ne myös ruokkivat toinen toisiaan. Yksi ongelma johtaa toiseen,mikä vaikuttaa sitten eteenpäin aina uuteen kriisiin ja kierre on valmis.

Kaikkein vakavimmaksi kriisiksi Suomessa on luonnehdittu syntyvyyden laskua, sillä sen vaikutukset ovat pitkällä aika välillä todella vakavat.

Syntyvyyden laskun kriisillä on monenlaisia seurauksia. Veronmaksajat vähenevät ja työvoima pienenee. Ei synny riittävästi uusia tekijöitä ja maksajia. Maahanmuutto näyttää olevan syntyvyyden laskun kriisiin vastaus, vaikka se ei vaikuta varsinaisesti lapsiluvun kasvuun, mutta kasvattaa väestön lukumäärää. Myös erilaiset mielenterveysongelmat, pahoinvointi, pienituloisuus ja syrjäytyminen vaikuttavat merkittävästi syntyvyyden vähyyteen.

Ongelma ei ole se, että ihmiset eivät haluaisi lapsia. Syyt lapsettomuuteen ovat ihan muut. Yleisimpiä syitä ovat talousongelmat, työttömyys, oman uran edistäminen, vapaudenkaipuu ja huoli ympäröivästi maailmasta. Monet nuoret aikuiset eivät koe olevansa niin hyvässä kunnossa, että pystyisivät hankkimaan lasta tai huolehtimaan lapsesta.

Mielenterveyden kriisillä on vakavat seuraukset yhteiskunnassamme. Kriisi näkyy erityisesti nuorten lisääntyvänä oirehdintana. Mielenterveyden kriisi vaikuttaa myös työvoiman vähenemiseen ja pienentää lasten syntyvyyttä.

Mielenterveyden kriisillä on vakavat seuraukset yhteiskunnassamme. Kriisi näkyy erityisesti nuorten lisääntyvänä oirehdintana.

Suomessa on samanaikaisesti meneillään talouskriisi. Kun talouskasvu hidastuu pysähtyy tuottavuus ja väestön ikääntyminen heikentää talouden kykyä selviytyä erilaisista shokeista, kuten koronapandemian kaltaisesta kriisistä tai Ukrainan sodasta. Vuonna 2009 kärsittiin finanssikriisistä ja 2010 kärsittiin eurokriisi, joka johtui useiden euromaiden velkaongelmista ja rahoitusmarkkinoiden epävakaudesta.

Tällä hetkellä markkinoilla kysyntä ja tarjonta ovat epätasapainossa. Yksi syy ovat muutokset kuluttajien tuloissa. Työttömyys on yksi suuri talouskriisistä seurannut ilmiö, sillä monet yritykset ovat kaatuneet konkurssiin ja heikko taloustilanne vähentää työpaikkoja.

Herää kysymys onko tulevalla sukupolvella mahdollisuus maksaa valtion velkoja. Heille tämä kaikki tulee kasaantumaan.

Elämme näiden edellä mainittujen lisäksi myös opettajien auktoriteettiin ja asemaan liittyvää kriisiä, asunnottomuuden kriisiä, ilmastonmuutoksen kriisiä, henkilöstö- ja työmarkkinahäiriön kriisiä, vanhustenhoidon kriisiä sekä kybertuvallisuuteen ja tietomurtohyökkäyksiin liittyvää kriisiä.

Myös huumeidenkäytön kriisi ja etenkin nuorten kasvanut huumeidenkäyttö uhkaa yhteiskuntaamme. Päihteidenkäyttö tuo mukanaan taloudellisia, opiskeluun ja työelämään liittyviä ongelmia ja terveydellisiä ongelmia, jotka lopuksi johtavat syrjäytymiseen. Myös rikollisuus tulee monen nuoren elämään velkaantumisen mukana ja seurauksena on luottotietojen menetys. Suomessa kuollaan huumeidenkäytön seurauksena keskimäärin nuorempina kuin muissa Euroopan maissa.

Joku fiksu sanoi: Se, joka ratkaisee Suomen ongelmat, ansaitsee Nobelin palkinnon. Ongelmat eivät häviä yhdessä yössä ja siksi pitäisi olla pitkäkestoisia ja hyvin rakennettuja ohjelmia, joiden avulla puututaan kriiseihin. Päätöksissä tehtävä vähempiosaisia tukevia ratkaisuja siten, että heidän hyvinvointinsa saadaan nousuun. Hyvinvoinnin, terveyden, taloudellisuuden ja työllisyyden paraneminen on vastaus hyvin moneen ongelmaan yhteiskunnassamme.

Kirjoittaja Krista Lyyränen toimii Kristillisdemokraattien Helsingin piirin sihteerinä ja kuuluu KD-Lehden vuonna 2025 perustettuun toimituskuntaan