KD-valtuutettu ja -aluevaltuutettu, opettaja Mila Lehtonen kertoo, miten kristillinen koulu eroaa kunnallisesta koulusta
9.1.2026 klo 09:55
Politiikka
Samuli Rissanen
Järvenpään kristillisen koulun opettajana työskentelevä Lehtonen on kunnan puolella kasvatus- ja sivistyslautakunnassa ja hyvinvointialueella puolestaan lasten-, nuorten-, ja työikäisten lautakunnassa.
Tuusulalainen Mila Lehtonen vaikuttaa Tuusulan kunnanvaltuustossa ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutettuna. Työkseen hän toimii opettajana Järvenpään kristillisessä koulussa.
– Saan olla molemmissa valtuustoissa (kunnanvaltuusto ja aluevaltuusto) sellaisissa lautakunnissa, missä koen, että omasta kokemuksesta lasten ja nuorten parissa on hyötyä, Lehtonen kertoo KD-Kompassi-haastattelussa, joka lähetetään Radion Dein kanavalla lauantaina 10.1. klo 12.50.
Järvenpään kristillisen koulun opettajana työskentelevä Lehtonen on kunnan puolella kasvatus- ja sivistyslautakunnassa ja hyvinvointialueella puolestaan lasten-, nuorten-, ja työikäisten lautakunnassa.
Niissä työskentely tuntuu hänestä mielekkäältä, vaikka talousluvut, etenkin Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen puolella välillä meinaavat lannistaa.
– Toiveikkuutta kuitenkin on. Hyvinvointialueen puolella valoa pikkuhiljaa alkaa kovien säästöjen jälkeen näkyä tunnelin päässä, hän kertoo.
Haastattelussa keskitytään puhumaan kristillisistä kouluista, jossa Lehtonenkin työskentelee. Järvenpäässä kristillisen koulu ja niin sanottu tavallinen peruskoulu ovat maantieteellisesti lähellä toisiaan, mutta maailmankatsomuksellisen perustan vuoksi ero on suuri.
– Meidän koulussa maailmankatsomus on kristillinen ja se luo aivan perustavaa laatua olevan eron.
Lehtosen mukaan se näkyy siinä, miten ajatellaan lapsista.
– Me ajattelemme, että jokainen oppilas on Jumalan luoma ainutlaatuinen yksilö. Ja koska uskomme, että Jumala on koko maailmankaikkeuden suunnitelman takana, niin kyllähän se on läpileikkaava näkökulma kaikessa.
Yksi arjen konkreettisia asioita on esimerkiksi se, että Järvenpään kristillisessä koulussa on kaksi uskonnon tuntia viikossa, kun minimi muualla on yksi. Aamun avaukset ja juhlat ovat vahvasti kristillisiä. Oppiaineissa, kuten musiikissa, on Lehtosen mukaan karkeasti sanottuna noin puolet lauluista ja musiikista on kristillispohjaista.
– Meillä on vapaus ammentaa kristillisistä aiheista vaikkapa kuvataiteen tunneilla. Me mennään aina adventti- tai joulukirkkoon sekä pääsiäiskirkkooon eikä meidän tarvitse järjestää korvaavaa ohjelmaa vaan kaikki osallistuvat kristilliseen kasvatukseen.
Paljon on kuitenkin yhtäläistakin:
– Jos joku nyt tulisi vaikka meidän matikan tunnille, niin ei siellä välttämättä siinä hetkessä se ero näy mitenkään. Me noudatamme valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja käytetään samoja isojen kustantajien oppikirjoja kuin muissakin kouluissa.
Sitten on ero, jonka huomaa parhaiten se, joka tulee muista kouluista: Ilmapiiri.
– Kun meille tulee oppilaita kunnan kouluista tai uusia opettajia tai ohjaajia tai muita ammattilaisia muista kouluista, niin kyllä me saadaan paljon palautetta siitä, että meillä ilmapiiri on lämpimämpi ja turvallisempi ja että olisi vähemmän kiusaamista.
Tämän Lehtonen huomasi itsekin ensimmäisenä, kun tuli kunnan koulusta kristilliseen.
– Aivan ensimmäisenä huomasin radikaalin eron: Kiroilun puuttuminen.
Kristillisdemokraattien vaikutustyön tuloksena hallitus päätti elokuussa 2025 nostaa kotikuntakorvauksen 100 prosenttiin. Tämä tarkoittaa sitä, viimeinkin yksityiset peruskoulut, esimerkiksi kristilliset koulut, saavat täyden korvauksen jokaisesta oppilastaan.
Lehtosen mukaan tällä saadaan rahoitus kuntoon, vaikka se samaan aikaan myös lisää velvoitteita tuen järjestämisessä.
– Käyttötalous alkaa olla ok, mutta edelleen meillä on se vaikeus, että kaikki investoinnit esimerkiksi rakennuksiin tai pihoihin ovat hankalia, koska niitä ei voida verovaroin toteuttaa.
Kristillisdemokraatit julkisti uuden perhepoliittisen ohjelmansa viime syksynä. Mila Lehtonen on lukenut ohjelman tyytyväisenä.
– Lukiessa voi vain nyökytellä päätä.
Perhe on hänestä yhteiskunnan kivijalka ja perheiden tilanne heijastuu hyvin vahvasti siihen, miten koko yhteiskunta voi.
Lehtosen mukaan perhepolitiikkaan pitäisi panostaa.
– On huolestuttavaa nähdä se, että monella perheellä on talousvaikeuksia tänä aikana.
– Mutta sitten on paljon myös perheitä, joissa on ongelmia vanhemmuudessa ja arjen järjestämisessä. Siinä, että miten pidetään huolta, että lapset saavat riittävästi lepoa, liikuntaa ja terveellistä ravintoa sekä vanhempien läsnäoloa.
Kuuntele Mila Lehtosen koko haastattelu KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä lauantaina 10.1. klo 12.50.