Timo Soini ja Eija-Riitta Korhola-Dunderfelt kertovat, miksi juuri kristityt ovat vainotuin ryhmä

14.1.2026 klo 13:13 Politiikka Samuli Rissanen

Entinen puoluejohtaja ja ulkoministeri Timo Soini ja europarlamentaarikkona pitkän uran tehnyt, KD:n Helsingin kaupunginvaltuutettu Eija-Riitta Korhola-Dunderfelt sekä Open Doors-järjestön Miika Auvinen kertovat, mikä kristittyjen vainoista kertovan World Watch List 2026-vainoraportin sisällössä puhutteli eniten ja miksi juuri kristityt ovat vainotuin ryhmä.

Helsingissä 14.1. julkaistun vainoraportin mukaan kristittyjen vaino on voimistunut ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa väkivalta kristittyjä kohtaan on rajua. Noin 388 miljoonan kristityn arvioidaan kokevan vakavaa vainoa.

Raportin yksi uutinen oli myös, että jihadistisen ryhmän valtaanottama Syyria on noussut listan kärkikymmenikköön. Entinen puoluejohtaja ja ulkoministeri Timo Soini kiinnitttääkin raportissa eniten huomiota Syyrian tilanteeseen, joka oli kriisipesäke jo Soinin ulkoministeriaikana.

– Al-Assad oli diktaattori, mutta kun otin näitä asioita esiin ulkoministerinä, niin monesti tällaiset tyypit suhtautuvat kristittyihin paremmin kuin uudet vallanpitäjät, Soini viittasi joulukuussa 2024 valtaan nousseeseen jihadistiryhmään.

Sama kuvio on hänen mukaansa toteutunut aiemmin Egyptissä ja Saddam Husseinin jälkeen Irakissa, mutta Syyriassa negatiivinen muutos vallan vaihtumisen jälkeen on Soinista ollut hämmästyttävä suuri.

– On aina mietittävä, kun yhdestä diktaattorista päästään, että mitä tulee tilalle

– On aina mietittävä, kun yhdestä diktaattorista päästään, että mitä tulee tilalle, Soini muistuttaa.

– Somaliassa on myös kristittyjen kannalta repressiivinen valtakoneisto, mutta se on jossakin tuulensuojassa Suomessa, että siitä ei kielteistä sanaa voi sanoa missään yhteydessä, hän lisää.

Europarlamentissakin uskonnonvapauden ja vainottujen kristittyjen puolesta vaikuttanut Helsingin kaupunginvaltuuttu Eija-Riitta Korhola-Dunderfeltiä ei yllättänyt se, että vainoraportin kymmenen kärjessä oli juuri Afrikan maat, joissa kaikissa islam on ottanut poliittisen roolin.

Hänen oma huomionsa kiinnittyi kuitenkin Iraniin kahdestakin syystä:

– Iran on tietenkin hyvin ajankohtainen, mutta siellä kristittyjen tilanne on myös kiristynyt aiemmista vuosista, niin että sekin kuuluu nyt 10 pahimpaan kärkeen. Lisäksi siellä on paljon samanlaisia elementtejä kuin Pakistanissa, jonka tilanteen tunnen suhteellisen hyvin, hän kertoo.

–  Iranissa nimenomaan islamista kääntyneet on suurimmassa vaarassa joutua painotuksen kohteeksi niin, että he joutuvat kohtaamaan vakavia uskonnonvapauden loukkauksia. Usein heitä syytetään rikoksesta kansallista turvallisuutta vastaan, joka voi johtaa pitkään vankilatuomioon, Korhola-Dunderfelt sanoo.

Iranissa kaikkien naisten, myös kristittyjen naisten, vapauksia lisäksi rajoitetaan ankarasti ja he joutuvat noudattamaan tiukkoja lakeja hijabin käytöstä, jonka noudattamista valvotaan valvontakameroilla.

– YK:n asiantuntijat ovat kritisoineet lakeja ja pitäneet niitä sukupuolittuneena vainona ja kristityt naiset, jotka on kääntyneet islamista ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja elävät seksuaalisen hyväksikäytön uhan alla.

Open Doors järjestön Miika Auvinen muistuttaa, että raportin takana on aina ihmisiä.

– Olen kohdannut näitä ihmisiä, joista jotkut ovat sen jälkeen surmattuja. Kyllä se tuntuu ja vaikuttaa mieleen, kun on kohdannut näitä ihmisiä. Nämä eivät ole vain tilastoja vaan tässä puhutaan ihmisistä, samanlaisista kuin sinä ja minä, hän muistuttaa.

Mutta miksi juuri kristityt ovat vainotuin ihmisryhmä?

Eija-Riitta Korhola-Dunderfelt muistuttaa, että kristinusko ei ole väistyvä uskonto vaan se kasvaa maailmanlaajuisesti. Sillä on aina yhteiskunnallisia seurauksia, joista tulee yhteentörmäyksiä, jotka voivat ottaa vainon muotoja. Erityisesti totalitaristiset hallinnot kokevat kristityt uhkaksi.

– Uskonnonvapaus on lahjomaton ihmisoikeuksien pikatesti. Siinä tulee kätevästi testatuksi perusoikeudet kuten sananvapaus ja kokoontumisvapaus. Siksi se on hyvä ja realistinen mittari.

– Kristinusko ei miellytä totaalitaarista hallintotapaa, koska se rohkaisee ihmisiä itsenäiseen ajatteluun. Se ei uhkaa ihmisiä eikä yhteiskuntaa, mutta totalitarismia se uhkaa. Sen historia on todistanut monta kertaa.

Esimerkiksi Intiassa kristinuskon sanoma on haastanut kastijärjestelmää, joka vaikuttaa yhä intialaisessa yhteiskunnassa, vaikka se ei olekaan virallisesti enää voimassa.

– Kristinusko julistaa, että kastittomien dalitien ihmisarvo on aivan yhtäläinen muiden rinnalla.

Vainot ovat aiheuttaneet kristittyjen joukkopakoja. Esimerkiksi Syyriassa kristittyjen määrä on kutistunut murto-osaan entisestä.

Korhola-Dunderfeld pitää kristittyjen kokemia vainoja ja niihin reagoimattomuutta ”törkeästi laiminlyötynä alueena.”

– Yhteiskunnallisesti se on valtava kokonaistappio, jonka kuka tahansa arvostelukykyinen ihminen voisi myöntää. Kristittyjen joukkopaon myötä joistakin maista, etenkin Lähi-idässä, ovat samantien kadonneet myös parhaat yliopistot ja sairaalat, hän muistuttaa.

Timo Soinin mukaan kristinusko on sekä informaatiota eli evankeliumia että transformaatiota eli se muuttaa ihmistä.

– Usko muuttaa ja vaikuttaa käyttäytymiseen ja se käy vallanpitäjille ja muille sortajille vaaralliseksi.

Entinen ulkoministeri tottui ministerivierailuillaan muistuttamaan isäntiä uskonnonvapauden tilasta. Hänen mukaansa niin oli ja on tarpeen edelleen tehdä.

– Nämä asiat pitää ottaa esiin sopivalla ja sopimattomalla hetkellä ja liittoutua samanmielisten kanssa kansainvälisillä areenoilla.

Ylös