Fyysiseen aktiivisuuteen tarvittaisiin Poutalan mukaan enemmän arkiaktiivisuutta: Kävelyä, pyöräilyä ja portaita hissien sijaan.

– Yksinkertaisesti liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus on vähentynyt, vaikka liikunnan harrastaminen on hyvällä tasolla. Ihmisillä on sellainen harhaluulo, että jos liikkuu pari kertaa viikossa, niin se riittää.

Suomalaisten liikkumattomuuden arvioidaan aiheuttavan yhteiskunnalle jopa 4,7 miljardin euron vuotuiset kustannukset.

Kaikki eduskuntapuolueet ovat nyt sitoutuneet tavoitteeseen nostaa toimintakyvyn tasoa 15 prosentilla vuoteen 2040 mennessä.

Seurannan tukena on UKK-instituutin kehittämä mittaustapa, joka luo kokonaiskuvaa aikuisten fyysisestä toimintakyvystä. Fyysisen toimintakyvyn indeksi tiivistää yhdeksi luvuksi väestötutkimuksessa mitattuja asioita kuten fyysistä kuntoa, kehonkoostumusta, paikallaanoloa, unta ja liikkumisen määrää.

Tutkimuksessa on mitattu noin viiden tuhannen työikäisen aikuisen toimintakykyä, viimeksi vuonna 2021. Tutkimus tehdään jatkossakin neljän vuoden välein.

Suomi on ensimmäinen maa joka asettaa tämänkaltaisen tavoitteen. KD:n liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala kertoo, (YLE:n Aamu, 15.1.)  että kysymys on yksinkertaisesti indeksistä, joka kuvaa suomalaisten fyysistä toimintakykyä ja kuntoa.

– Se ei ole pelkästään kyselytutkimuksen perusteella tehty vaan siinä on oikeasti testattu kuntoa ja toimintakykyä otoksella, joka laajempi ja kattavampi.

Toistaiseksi mittaukset (2017 ja 2021) ovat antaneet osviittaa vain siitä, että suomalaisten kunto ja toimintakyky on laskenut.

Poutala arvioi, että laskusuunnassa saattaa olla kyse siitä, että arkeen on haluttu helppoutta.

– Ihminen on siitä mielenkiintoinen, että kaikessa missä voi valita helppouden, yleensä se valitaan.

Tämä näkyy Poutalan mukaan esimerkiksi siinä, että lapsia viedään autolla kouluun parin kilometrin matkoja, jotka ennen vanhaan käveltiin ja joskus jopa hiihdettiin.

– Yksinkertaisesti liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus on vähentynyt, vaikka liikunnan harrastaminen on hyvällä tasolla. Ihmisillä on sellainen harhaluulo, että jos liikkuu pari kertaa viikossa, niin se riittää.

Fyysiseen aktiivisuuteen tarvittaisiin Poutalan mukaan enemmän arkiaktiivisuutta: Kävelyä, pyöräilyä ja portaita hissien sijaan.

Haasteet liittyvät myös muihin mittauksen osa-alueisiin kuten uneen, paikallaanoloon ja kehon koostumukseen, joka sekin on muuttunut vuosikymmenen aikana.

Poutala suhtautuu lähtökohtaisen myönteisesti pääministeri Petteri Orpon ehdotukseen sosiaalisen median kieltämisestä alle 15-vuotiailta. Orpon mukaan runsas ruutuaika on isoimpia esteitä sille, että lapset ja nuoret liikkuisivat riittävästi. Poutala haluaisi kuitenkin ottaa myös nuoret mukaan keskusteluun kiellosta päätettäessä.

– Ettei jälleen tule sellainen vaikutelma, että poliitikot päättää nuorten asioista, mutta nuoria ei kuulla.

Poutalan mukaan ensi viikolla on tulossa myös ruutuaikasuositukset alle kolmetoistavuotiaille lapsille ja vielä vuoden lopulla 13-18-vuotiaille.

Liiallinen laitteiden tuijottaminen ei koske vain nuoria. Suomalainen työikäinen aikuinen on keskimääräisen 9 tuntia päivästä paikallaan ja  vain 1/3 heistä liikkuu suositusten mukaisesti.

– Itse harrastan työmatkapyöräilyä ympäri vuoden.

Poutala painottaa, että liikkumista on hyvä sisällyttää arkeen.

– Itse harrastan työmatkapyöräilyä ympäri vuoden. Välillä sanon, että en oikeastaan harrasta mitään liikuntaa, vaikka todellisuudessa 15 kilometriä per suunta saatan pyöräillä. Eli meidän pitäisi ajatella aktiivisuutta arkirutiinina.

Liikkumattomuuden hintalappu, 4,7 miljardia euroa vuodessa, on huima summa.

– Hallitus on jo tehnyt muutaman merkittävän asian kuten Suomi liikkeelle-ohjelman, jossa pyritään lisäämään liikkumista eri sektoreilla. Siihen on varattu 80 miljoonaa euroa tällä hallituskaudella.

– Toinen on tärkeä asia on se, että kouluihin on lisätty liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja on koulujen vastuulla miten sitä toteutetaan. Siinä on kuitenkin paljon pelissä, koska kouluissa saadaan koko ikäluokka tavoitettua.