Toimintakykyinen Suomi-huippukokouksessa hyväksyttiin parlamentaarinen julkilausuma, jonka tavoitteena on nostaa fyysisen toimintakyvyn tasoa 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Suomi on ensimmäinen maa, joka asettaa itselleen tällaisen tavoitteen.

– Tarvitsemme lisää liikettä tähän maahan. Toimintakyvyn vahvistaminen liikkeen avulla on paitsi kestävän yhteiskunnan perusta, myös valtava mahdollisuus ja voimavara, tilaisuudessa puhunut kristillisdemokraattien ministeri, kansainvälisen olympiakomitean (KOK) jäsen ja entinen huippu-urheilija Sari Essayah sanoi.

Hän muistutti, että liikunnan hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomat.

– Olipa meillä mikä tahansa sote-palveluiden rahoitusmalli, ajaudumme kriisiin, jos liikunnallisen elämäntavan vahvistamista ei oteta tosissaan. Kyse on suomalaisten kansanterveyden ja Suomen kansantalouden tulevaisuudesta.

Kristillisdemokraateille on Essayhin mukaan tärkeää, että jokaisella vauvasta vaariin on oikeus liikkumiseen. Liikkumisessa kyse on elämänkaaren mittaisesta matkakumppanista. Liikunnallinen elämäntapa omaksutaan usein lapsena, joten siksi lapsiin ja nuoriin on panostettava erityisesti. Samalla on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota työelämässä jaksamiseen ja ikäihmisten toimintakykyyn.

UKK-instituutti on kehittänyt uuden, kansainvälisestikin ainutlaatuisen fyysisen toimintakyvyn indeksin, joka perustuu mitattuihin tietoihin. Indeksi yhdistää fyysisen kunnon, kehonkoostumuksen, liikkumisen, paikallaanolon ja unen.

Yhteensä kymmenen mitattua osatekijää muodostavat helposti tulkittavan kokonaisarvon väestön fyysisestä toimintakyvystä. Indeksi mahdollistaa kehityksen seurannan ajassa ja vertailun eri maiden ja aineistojen välillä.

Eduskuntapuolueet hyväksyivät yhteisen tavoitteen nostaa suomalaisten toimintakykyä 15 prosentilla vuoteen 2040 mennessä.

– Pidän todella arvokkaana, että me kaikki puolueet olemme yhdessä hyväksymässä tätä huippukokouksen julkilausumaa. On todella tärkeää, että liikkumisen merkitys tunnistetaan yli puoluerajojen, Essayah totesi.

Hän toivookin, että liikunta nousisi entistä vahvemmin myös eduskuntavaalikeskusteluihin ja että puolueet voisivat kirittää toisiaan erilaisilla ehdotuksilla liikkeen lisäämisestä.

Esimerkiksi kristillisdemokraatit ovat ehdottaneet puolen tunnin liikunnan lisäämistä esi- ja perusopetuksen koulupäiviin Ranskan mallin mukaisesti, joka otettiin käyttöön osana Pariisin olympialaisiin valmistautumista.

– Parhaat ideat ja avaukset voittakoot, Essayah kehotti.

Puoluejohtajien ja päättäjien pitäisi hänen mielestään myös omalta osaltaan näyttää esimerkkeiä  liikkumisen merkitysestä. Hallitusneuvotteluissakin kävelykokous kollegojen kanssa auttoi Essayahin mukaan avaamaan solmuja ja virkisti ajatuksia.

– Liikuntaministeripuolueena olemme KD:ssa ylpeitä siitä, että tällä hallituskaudella on tehty historiallisen paljon toimia liikkeen lisäämiseksi. Liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnolliseen Suomi liikkeelle -ohjelmaan on varattu 80 miljoonaa euroa.