Kaksi kautta Asikkalan kunnanvaltuutettuna vaikuttanut Kari Kallio on ottanut kantaa Vääksyn yhteiskoulun rehtorin päätökseen siirtää koulun joulujuhla pois kirkosta. Hänen mielestään eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjaus sallisi koulun päättäjäisjuhlat kirkossa.

Tämän vahvistaa myös Asikkalassa asuva kasvatustieteen tohtori Tuire Jankko, jonka kanssa Kallio on tehnyt asiassa yhteistyötä.

Lopputulema kuitenkin on, että kouluissa seurataan Opetushallituksen tiukempaa ohjeistusta.

Kallio kertoi KD-Lehdelle Vääksyn yhteiskoulun rehtorin päätöksestä joulun alla. Kallio on myös kunnan kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen ja kertoo nyt käyneensä asiaa läpi lautakunnassa ja kunnan sivistysjohtajan kanssa.

Lopputulema keskusteluista on nyt se, että lukukauden päätös kirkossa ei ole käytännössä enää mahdollinen. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan linjaus antaisi siihen periaatteellisen mahdollisuuden, mutta Opetushallituksesta tullut ohjeistus ei salli sitä käytännössä.

Kallio ei pidä Vääksyn yhteiskoulun osalta tehtyä päätöstä oikeana, koska perustuslakivaliokunta perustuslain ylimpänä valvojana on linjannut, että koulujen lukukausien päätösjuhlia voidaan järjestää kirkoissa ilman tunnustuksellista osiota. Opetushallituksen ja eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen kannanotot eivät voi hänen mielestään kumoa perustuslakivaliokunnan linjausta.

Tämän vahvistaa Asikkalassa asuva, eläkkeellä oleva kasvatustieteen tohtori Tuire Jankko. Hän on toiminut opettajana, yläkoulun rehtorina ja työskennellyt erikoissuunnittelijana Opetushallituksessa sekä sivistystoimenjohtajana ja sivistystoimentarkastajana aluehallintovirastossa. Jankko teki vuonna 2011 väitöskirjan perusopetuksen tavoitteiden määrittymisestä hallinnon tapahtumaketjussa vuosina 1993–2004. Tuolloin hän sai perehtyä myös kristillishumanistiseen perinteeseen. Lisäksi hän oli uskonnonvapauslain säätämisen yhteydessä perustuslakivaliokunnassa kuultavana kristillisten koulujen opetussuunnitelmista.

Asikkalassa perustuslakivaliokunnan sallivampi linjaus ei kuitenkaan toteutunut vaan Vääksyn yhteiskoulun rehtori ja sivistusjohtaja toimivat Opetushallituksen ohjeistuksen ja apulaisoikeusasiamiehen tulkintojen mukaan. Kunnan viranhaltijat totesivat sen olevan määräävä heidän toiminnalleen ja päätöksissään he sanoivat toimivansa virkavastuulla.

– Nämä valtionhallinnon tahot ovat selvästi vähemmän myönteisiä uskonnollisen ilmaisun ja kristillisten symbolien näkymisen suhteen. Opetushallitus ja apulaisoikusasiamies ovat kaapanneet itselleen valtaa poikkeamalla perustuslakivaliokunnan vuonna 2014 antamasta ja vuonna 2021 täsmentämästä linjasta, jonka mukaan kirkot ovat osa kulttuuriperinnettämme. Kristinusko on ollut historiallisesti ratkaisevassa roolissa Suomen kansan kasvattajana kodeissa ja kouluissamme. Se on antanut toivoa ja moraalista selkärankaa sodissa ja sillä on edelleen suomalaisille suurempi merkitys kuin muilla uskontokunnilla ja suurempi kannatus kuin neutraalilla linjalla.

Perustuslakivaliokunta on ylin päättävä elin ja sen kannan pitäisi ratkaista

– Mielestäni nyt tarvittaisiin asian selkeyttämistä. Perustuslakivaliokunta on ylin päättävä elin ja sen kannan pitäisi ratkaista, mutta tässä kysymyksessä apulaisoikeusasiamies ja Opetushallitus ovat käytännössä määritelleet asian niin, että heidän ohjeiden mukaan pitää toimia, Kallio sanoo.

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen on antanut vuonna 2019 lainmukaisuutta tulkitsevan koulujen joulujuhlia koskevan lausunnon, jossa todetaan esimerkiksi että’ ”koulun yhteinen joulujuhla on osa opetusta, ja sen järjestäminen kirkossa uskonnollisena tilaisuutena katsotaan ongelmalliseksi oppilaiden uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden kannalta. Erillinen, vapaaehtoinen joulukirkko on edelleen sallittu, kunhan sille tarjotaan vaihtoehtoista ohjelmaa.”

Tuire Jankko on ottanut asiaan kantaa väitöstyönsä aiheeseen liittyen. ”Koulutuksen tärkeä tarkoitus sivistysvaliokunnan mietinnön (3/1998 vp) mukaan on hyvä lähimmäisyys toinen toiselleen kansallisen kulttuurin ja kansallisten arvojen pohjalta. Kansallisia arvoja valiokunnan mukaan ovat humanistinen ja kristillinen perinne, kodin arvostus, työn kunnioittaminen, suvaitsevaisuus ja kansainvälisyys.”

Valiokunta esittelee hänen mukaansa ihmiskäsityksen, jonka voi todeta olevan essentialistiskulturalistinen: ”Ihminen, joka järkensä ja omantuntonsa perusteella tekee persoonallisia ratkaisuja ja valintoja. Hän on kriittinen, vahvan moraalisen identiteetin omaava kansalainen, jolla on järjen lisäksi tahto hyvään ja halu parantaa sekä itseään että yhteiskuntaa.”

Kallion mielestä Opetushallituksen ilmaisema kanta, jonka mukaan perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on uskonnollisesti tunnustuksetonta, on jyrkkä ja leikkaa tylysti kristillisen arvopohjan pois nykyisestä kulttuurin opetusaineistosta kouluissamme.

– Kun tätä sovelletaan myös koulujen päättäjäisjuhliin, mielestäni tämä on hyvin loukkaavaa kansan enemmistöä kohtaan.

Hän kertoo kuitenkin ymmärtävänsä Vääksyn yhteiskoulun rehtorin ja sivistysjohtajan päätöstä perua koulun joulujuhla kirkossa.

– Jos he olisivat tehneet toisin kuin Opetushallitus määrä tai ohjeistaa, niin joku olisi voinut tehdä asiasta valituksen Aluehallintovirastoon. Siitä puolestaan seuraisi negatiivista julkisuutta, hän pohtii.

Kallio pysyy silti siinä kannassaan, että perustuslakivaliokunnan päätöksen hengessä olisi pitänyt toimia. Perustuslakivaliokunnan mietintö on täysistuntokäsittelyn jälkeen eduskunnan virallinen kanta.

– Tilanne on epäselvä kansalaisten kannalta, koska lähestulkoon kaikki odottavat, että tällaiset kirkkokäynnit olisivat mahdollisia myöskin päättäjäisjuhlissa.

Kirkkovaltuutettunakin vaikuttava Kallio haluaisi kuitenkin tarjota kirkkoa koulujen vierailtavaksi muina aikoina, kuten pääsiäisen alla. Se on myös Opetushallituksen ohjeiden puitteissa mahdollista, kun vaihtoehtoinen tilaisuus tarjotaan halukkaille.

– Sivistysjohtajamme ilmaisi, että kirkko on oppilaillemme tärkeä ja näitä tilaisuuksia tullaan järjestämään.

– Kansakunta, joka ei arvosta omia juuriaan eikä kunnioita omaa historiaansa, on tuuliajolla. Mikäli nousevat sukupolvet eivät saa koulun muun opetuksen ohella tutustua perinteisiimme, he eivät pääse tutustumaan omiin juuriinsa. Ei ole viisasta jättää lapsia epämääräiseen tilaan, jossa riski syrjäytymiseen ja mielenterveysongelmiin kasvaa.

– Mutta ottaisin mielelläni ohjeita omalta puolueelta ja sen kansanedustajilta, että miten näissä asioissa ylipäätään kannattaa edetä, koska nämä ovat kysymyksiä, jotka tulevat joka kevät ja pääsiäinen ja joka joulu esiin jossakin koulussa jossainpäin Suomea, Kallio summaa.