Tampereen kaupunginvaltuutettu, kristillisdemokraattien 2. varapuheenjohtaja Sirpa Pursiainen-Hautala pitää huolestuttavana, että pormestari Ilmari Nurminen on ehdottanut empatiataulun jatkojalostamista. – Eli vaikka se nyt poistettiin hyvinvointisuunnitelmassa, vaikuttaa siltä, että siihen pohjautuva ajattelu ja ihmisten erottelu tulee olemaan pohjana siihen, miten palvelurakennetta ja Tamperetta rakennetaan tulevaisuudessa, Pursiainen-Hautala sanoo.

– Tampereen hyvinvointisuunnitelma luo toiseutta, Pursiainen-Hautala arvioi.

Vaikka Pormestari Ilmari Nurminen veti Tampereen kaupungin hyvinvointisuunnitelmasta empatiataulukon pois, niin sitä kuvastava ongelma jäi Pursiainen-Hautalan mielestä kuitenkin edelleen jäljelle jäävään hyvinvointisuunnitelmaan.

– Ihmisten yksilöllisten tarpeiden huomioiminen pitää olla luonnollisesti osana palvelurakennetta ja meidän tulee varmistaa, että verovaroin kustannetut palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Me emme kuitenkaan voi lähteä jaottelemaan ihmisiä, eikä meidän tule luoda toiseutta.

Pursiainen-Hautala olisi vielä ymmärtänyt, jos hyvinvointisuunnitelmassa olisi nostettu esille laajoja yhteiskunnallisesti vaikuttavia kokonaisuuksia ja tehty suunnitelma, kuinka näihin haasteisiin voidaan etsiä ratkaisuja palvelurakenteessa.

– Tällainen asia olisi ollut esimerkiksi syntyvyyden edistäminen. Sinänsä syrjimättömyyden tulee koskea jokaista tamperelaista. Ollaan aidosti yhdenvertaisia, kohdataan jokainen yksilönä ja vastataan jokaisen tamperelaisen palvelutarpeeseen.

Tampereella kehitetyn empatiataulun oli tarkoitus edistää yhdenvertaista pääsyä palveluihin. Taulukko herätti kuitenkin kiivasta keskustelua ja se vedettiin pois valtuuston kokouksen asialistalta.

Taulukko oli jaoteltu sen mukaan, kuinka todennäköisesti positiivista erityiskohtelua tarvitaan. Mukana on vaikkapa ihmisen alkuperä, asuinalue, ikä, kansalaisuus, koulutus, työllisyystilanne, kehonkuva, mielen hyvinvointi, mielipide, neurokirjo, perhesuhteet ja poliittinen toiminta.

Pursiainen-Hautalan mukaan positiivisen erityiskohtelun tulee olla luonnollinen osa palvelujärjestelmää silloin, kun siihen on olemassa yksilöllinen tarve. Esimerkiksi vammaiselle henkilölle tulee tarjota tarvittaessa palkkatukea ja muuta yksilöllisesti tarvitsemaansa tukea työllistymiseen, se on aivan luonnollista.

– Me emme kuitenkaan voi niputtaa kaikkia vammaisia yhdeksi ryhmäksi. Kaikki jonkin vamman omaavat eivät tarvitse mitään tukea työllistyäkseen.

– Meidän ei tule korostaa jatkuvasti sen pohtimista, kuuluuko henkilö johonkin vähemmistöön ja meidän ei tule jatkuvasti kysyä, että kokeeko joku tulevansa syrjityksi.

Pursiainen-Hautala muistuttaa, että identiteettiä ja myös toiseutta rakennetaan termeillä ja sitä rakennetaan puheessa.

– Meidän ei tule korostaa jatkuvasti sen pohtimista, kuuluuko henkilö johonkin vähemmistöön ja meidän ei tule jatkuvasti kysyä, että kokeeko joku tulevansa syrjityksi. Vaikka siis valmistelijoilla on varmasti hyvinvointisuunnitelmaa valmistellessa ollut hyvä tavoite, niin nyt nimenomaisesti on vaarana, että sillä luodaankin toiseutta rakenteisiin, toimintoihin ja puheisiin.

– Ei minun pidä uskovana joutua pohtimaan sitä, että olenko vähemmistöön kuuluva. Usko on yksi osa minua, joka totta kai vaikuttaa suuresti elämääni ja ajatteluuni, mutta ihmisenä minulla on aivan samanlaiset tarpeet kuin jollakin joka ei usko samalla tavalla kuin minä.

– Ajattelun ja palveluiden rakentamisen lähtökohtana tulee olla se, että palvelut on tarkoitettu kaikille tamperelaisille. Erilaisuuden etsimisen sijaan meidän tulee etsiä yhdistäviä tekijöitä – tätä korostaa myös kansainvälisesti arvostettu sosiologi ja kulttuurintutkija Stuart Hall.