– Holokaustin muisteleminen opettaa meille, mihin viha ja epäinhimillistäminen voivat johtaa, jos niitä ei vastusteta, Peter Östman totesi puheessaan Knessetille Israelissa.

Tänään vietetään holokaustin uhrien muistopäivää. Tasan 81 vuotta sitten Auschwitz-Birkenaun keskitys- ja tuhoamisleiri vapautettiin.

Holokaustin uhrien muistopäivänä muistetaan eri vainojen uhreja ja vastustetaan muukalaisvihaa sekä antisemitismiä eli juutalaisvastaisuutta.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman on parhaillaan Israelissa, jossa hän osallistuu kansainväliseen antisemitismin vastaiseen konferenssiin. Jerusalemissa vuosittain järjestettävä konferenssi keskittyy juutalaisvastaisuuden ja holokaustin kieltämisen torjuntaan ja kokoaa yhteen päättäjiä, tutkijoita ja median edustajia pohtimaan ajankohtaisia uhkia ja suojelemaan holokaustin muistoa.

– Historiallisten julmuuksien kieltäminen ei ole pelkkä mielipide. Se ruokkii vihaa ja heikentää demokraattisia arvoja.

Holokaustin muistopäivän viettäminen on Östmanin mukaan tärkeää, koska tapahtumien muisteleminen opettaa, mihin viha ja epäinhimillistäminen voivat johtaa, jos niitä ei vastusteta.

Hän muistuttaa 27.1. julkaistulla videollaan, että antisemitismi ei ole valitettavasti kadonnut maailmasta holokaustin kauheuksien jälkeen.

– Tänään se näkyy monella tasolla, usein hienovaraisemmin kuin ennen, mutta myös avoimen väkivaltaisena.

– Neljästoista joulukuuta 2025 Bondi Beach, Sydneyn ikoninen ranta, ei ollut pelkkä turistien postikorttikohde. Silloin se oli myös kohtauspaikka sellaiselle väkivallalle, jota Australia ei ole nähnyt, Östman muistuttaa.

Bondi Beachillä 16 ihmistä kuoli ja 42 haavoittui — mukaan lukien lapsia ja poliiseja — ennen kuin poliisi pysäytti hyökkäyksen.

– Se oli terroristinen hyökkäys, antisemitistisellä motiivilla. Se iski suoraan uskonnollisen vähemmistön juhlaan – valon ja toivon aikaan vuodesta, jolloin perheet kokoontuvat ja menneitä vainajia muistetaan.

Östman kysyykin, miten on mahdollista, että ääri-islamilaisesta ideologiasta viehättyneet isä ja poika saivat toteutettua erään Australian historian synkimmistä terroriteoista? 

Östmanin mukaan Lähi-idän konfliktien kärjistyminen on heijastunut suoraan juutalaisyhteisöihin ympäri maailmaa.

Kehityksessä on nähtävissä ilmiö, josta Kristillisdemokraatit ovat toistuvasti varoittaneet: liikutaan vaarallisilla vesillä, kun ajaudutaan kokonaisen kansanryhmän leimaamiseen.

– Israelia koskeva kritiikki on monissa tilanteissa muuttunut juutalaisiin kohdistuviksi yleistyksiksi. Tämä on moraalisesti väärin ja historiallisesti äärimmäisen vaarallista. Tässä näkyvät kaksoisstandardit, joille ei voi antaa sijaa: nyt yleistyy toimintamalli, jossa samat teot tuomitaan eri tavoin sen mukaan, keitä ne koskevat.

– Suomessa juutalaisyhteisö on pieni, mutta sen kokema turvattomuus on todellista. Helsingin juutalainen koulu ja seurakunta ovat jo pitkään kiristäneet turvatoimiaan. Oppilaat välttävät juutalaisuutensa näkyvää ilmaisemista. Daavidin tähti piilotetaan. Heprean kieltä ei uskalleta käyttää julkisilla paikoilla. Nämä ovat hälyttäviä merkkejä.

Suomen juutalaisyhteisön kokema turvattomuus on hänen mukaansa otettava vakavasti. Suojelupoliisi on toistuvasti todennut, että juutalaisiin ja Israeliin kohdistuva uhka on kasvanut. Poliisi on joutunut nostamaan valmiustasoaan synagogien ja juutalaisten kokoontumispaikkojen läheisyydessä. Suurimpana uhkana pidetään yksittäisiä tekijöitä, joiden teot ovat vaikeasti ennakoitavissa.

– Antisemitismi on torjuttava yhtä ehdottomasti kuin kaikki muutkin rasismin muodot. Viimeaikaisten antisemitististen hyökkäysten sekä holokaustin uhrien muistaminen velvoittavat meitä toimimaan nyt. Se velvoittaa puolustamaan juutalaisia. Silloin, kun viha normalisoituu ja rajat hämärtyvät, tapahtuu Australian kaltaisia kauhistuttavia tekoja, joille emme saa antaa Suomessa sijaa.

– Kun me tänään sanomme ”Ei koskaan enää” se on lupaus, ettei tällainen julmuus koskaan toistu. Se on varoitus, että viha, syrjintä ja välinpitämättömyys voivat johtaa kauheuksiin, jos emme puutu niihin. Olemme kaikki vastuussa. Muistakaamme menneet, jotta voimme rakentaa paremman tulevaisuuden.

Suomen valtio tekee tiivistä yhteistyötä Suomen juutalaisyhteisöjen kanssa edistääkseen turvallisuutta, vuoropuhelua, keskinäistä ymmärrystä ja käytännön toimia, mukaan lukien juutalaisten instituutioiden poliisin suojelu.

Antisemitismiin on puututtava paitsi kansallisesti, myös rajojen yli yhteisten standardien ja jaetun vastuun mukaisesti. Tässä hengessä Suomi hyväksyi virallisesti IHRA:n antisemitismin työmääritelmän vuonna 2022. Vaikka se ei ole laki, se on käytännöllinen työkalu, joka auttaa viranomaisia, kouluttajia ja kansalaisyhteiskuntaa tunnistamaan antisemitismin monissa muodoissaan ja samalla turvaamaan sananvapauden.

Knessetille Östman kertoi, että Suomi on ottanut kannan, että antisemitismille ei ole mitään sijaa. Myös lainsäädäntöä vahvistetaan tältä osin entisestään. Eduskunnalle on jätetty lakiesitys, jolla holokaustin kieltäminen ja muiden tunnustettujen kansainvälisten rikosten julkinen kieltäminen kriminalisoidaan nimenomaisesti.

– Historiallisten julmuuksien kieltäminen ei ole pelkkä mielipide. Se ruokkii vihaa ja heikentää demokraattisia arvoja.