Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman arvioi KD:n eduskuntaryhmän talvikokouksessa, että pankkien liiallisesta varovaisuudesta on tullut jarru kansantalouden kasvulle.

Östman muistuttaa, että Suomen taloudella olisi nyt todelliset edellytykset kääntyä kasvuun: korot ovat laskeneet, inflaatio on tasoittunut ja kotitalouksien reaalitulotkin ovat olleet vihdoin nousussa. Hallituskin on tehnyt määrätietoisia päätöksiä kasvun vauhdittamiseksi ja parantanut sekä kotitalouksien että yritysten toimintaympäristöä.

– Talous ei kuitenkaan voi elpyä, jos rahoitus ei välity, Östman sanoo.

Asuntomarkkinat ja rakentaminen ovat olleet pitkään pysähdyksissä. Tästä kärsivät erityisesti nuoret, ensiasunnon ostajat ja lapsiperheet, eli ne, joille oma koti on turvallisuuden, vakauden ja tulevaisuuden rakentamisen perusta. Kyse ei ole yksittäisistä tapauksista, vaan rakenteellisesta ongelmasta, joka painaa taloutta laajemmin.

Hallitus on Östmanin mukaan linjannut, että ensiasunnon ostajien rahoitusehtoja tulisi keventää ja samoin pankkien mahdollisuuksia myöntää pidempiä laina-aikoja. Näillä toimilla haluttaisiin parantaa suomalaisten mahdollisuuksia päästä kiinni omaan kotiin sekä käynnistää uudelleen asuntomarkkinat.

– Poliittiset linjaukset eivät kuitenkaan vielä näy riittävästi pankkien toiminnassa. Asuntolainan saaminen on monille poikkeuksellisen vaikeaa, ja pankkien varovaisuus on yksi syy asuntomarkkinoiden jumittumiseen. Työmarkkinoiden epävarmuus ja tiukka luotonanto ruokkivat toisiaan ja ylläpitävät pysähtyneisyyttä.

Lisäksi varainsiirtoveron roolia on Östmanin mielestä syytä arvioida uudelleen, sillä nykyisessä markkinatilanteessa se muodostaa merkittävän lisäesteen asuntokaupan käynnistymiselle, erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella.

– Myös yritysten rahoitusmahdollisuuksissa on tarpeettomia esteitä. Talous tarvitsee investointeja, mutta pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusehdot ovat tiukentuneet kohtuuttomasti. Kun investointeja lykätään, työllisyys heikkenee ja koko talouden dynamiikka kärsii. PK-yritysten investointeja on tuettava vahvistamalla julkisia takausjärjestelmiä ja kehittämällä riskinjakomalleja pankkien ja yhteiskunnan välillä, hän toteaa.

Vaikeassa tilanteessa on ollut myös maatalous, joka tarvitsee pitkäjänteistä rahoitusta, investointien takaisinmaksun kestäessä vuosia. Liiallinen sääntely ja korkeat riskipainot vaikeuttavat rahoituksen saamista, vaikka investoinneilla vahvistetaan huoltovarmuutta, ympäristökestävyyttä ja tuotannon kannattavuutta.

Tuore uudistus, jossa Finnvera voi  rahoittaa myös maatalouden suuria investointeja ja omistajanvaihdoksia, kun osakeyhtiömuotoinen maatalousyrittäminen tulee rahoituksen piiriin, on tärkeä askel oikeaan suuntaan ja osoittaa, että rahoituksen pullonkauloja voidaan purkaa määrätietoisilla päätöksillä. Jotta suomalainen maatalous halutaan pitää elinvoimaisena, rahoitusmallien on vastattava paremmin alan todellisuutta.

Suomen pankkisektori on kuitenkin vakavarainen ja vahva.

– Nyt tarvitaan tasapainoa vakauden ja kasvun välillä. Talous ei kasva, työllisyys ei vahvistu eikä suomalaisten tulevaisuudenusko palaudu, jos rahoitus ei kulje sitä tarvitseville. Siksi viestimme finanssialalle on yksiselitteinen: Vakavaraisuus ei saa tarkoittaa pysähtyneisyyttä. Pankkien on kannettava vastuunsa talouden elpymisestä ja vietävä poliittiset linjaukset käytäntöön.