Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala pitää THL:n ja Opetushallituksen uusia digiaikasuosituksia hyvänä alkuna ruutuaikakeskusteluun.

THL:n eli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Opetushallituksen linjauksista yksi huomiota herättävimpiä oli se, ettei omia älypuhelimia eikä sosiaalista mediaa suositella alle 14-vuotiaille. Pienillä lapsilla, 2–4-vuotiailla, saisi ruutuaikaa olla enintään tunti päivässä.

Mika Poutala vastaili uusiin digiaikasuosituksiin KD-Kompassi-ohjelmassa, jonka voi kuunnella KD:n kotisivuilla kd.fi.

Mahtavatko nämä suositukset saada muutosta aikaan näin koukuttavaan asiaan?

– Olen todella iloinen, että saatiin nämä suositukset, jotka ovat ensimmäinen steppi, Poutala kiittelee.

– Mutta eiväthän pelkät suositukset tietenkään vielä mitään muuta. Suomalaiset ovat kyllä semmoista uskovaista kansaa, jotka kyllä säädöksiä ja suosituksia katsovat.

Pelkät suositukset eivät tietenkään vielä mitään muuta. Suomalaiset ovat kyllä semmoista uskovaista kansaa, jotka kyllä säädöksiä ja suosituksia katsovat.

– Ennen kaikkea nämä ovat työkalu vanhemmille. Perheissä voidaan keskustella. Tietenkin työ lähtee vahvasti vanhemmilta, ei mistään muualta. Mutta tämä on hyvä alku.

Vanhemmat saattavat olla nykyisin melko kädettömiä kaikkien laitteiden kanssa. Erilaiset ruutuaika-asiat aiheuttavat perheissä paljon riitaa ja hankausta. Kenen vastuulla lapsen digiarjen ohjaus lopulta on?

– Tietenkään lapset eivät ole koko ajan vanhempiensa silmien alla. Mutta nykyajan laitteet mahdollistavat myös ruutuajan rajoittamisen joko laitteesta tai sovellusten avulla, Poutala muistuttaa.

– Eli vaikka vanhempi ei olisi läsnä, voi laittaa laitteeseen selkeät rajat. Kännykkä ei esimerkiksi enää toimi sen jälkeen kun ruutuaika on käytetty.

Poutalan mielestä rajoittamiset ovat ensisijaisesti perheiden asia.

– Kouluhan on varmasti tässä hyvä yhteistyökumppani. On tosi hienoa, että vähän etukenossa peruskoulut ovat ottaneet kännykät pois oppitunneilta. Moni kunta on tehnyt päätöksen, että kännykät poistetaan myös välitunneilta kokonaan tai osittain.

Nuorisoministeri Poutala toteaa tämän olevan hyvä startti.

– Kouluissa ollaan kuitenkin iso osa päivästä. Suositukset koskevat nimenomaan vapaa-aikaa, eli mitä tapahtuu koulun jälkeen kotona ja harrastuksissa.

Seuraavaksi ministerin mukaan olisi tärkeää käydä vakava keskustelu harrastusseurojen ja järjestöjen kanssa. Miten siellä suhtaudutaan ruutuaikaan? Saako käyttää vai ei, onko valvottua vai ei?

– Monet toimijat kannattaa ottaa mukaan keskusteluun.

Vanhempien ja opettajien palaute koulujen kännykkäkiellosta on ollut lähestulkoon ja ainoastaan positiivista.

– Mielenkiintoista on se, että kouluissa kiertäessäni myös oppilailta on tullut hyvää palautetta. Siellä on oltu tyytyväisiä siihen, että keskittyminen paranee ja päivä muuttuu, kun ei tarvitse seurata, mitä sinne kännykkään tulee.

Mielenkiintoista on se, että kouluissa kiertäessäni myös oppilailta on tullut hyvää palautetta. Siellä on oltu tyytyväisiä siihen, että keskittyminen paranee ja päivä muuttuu, kun ei tarvitse seurata, mitä sinne kännykkään tulee.

Ministeri ei tietenkään vähättele kännykän merkitystä. Onhan se tärkeä viestintäväline perheenjäsenten kesken ja samalla myös turvalaite, josta tiedetään, missä lapset kulkevat. Sosiaalinen yhteydenpito on merkityksellistä.

– Eihän tässä missään nimessä olla ottamassa kännyköitä pois, vaan asettamassa järkevät raamit niiden käyttöön, Poutala toppuuttelee.

– On hieno asia, että ihan pienimmille lapsille ei suositella ollenkaan kännykkää eikä  älypuhelimiakaan suositella kuin pitkälle toiselle kymmenelle varttuneisiin.

– Olisin tosi iloinen, että saisimme muutaman vuoden viivästettyä älypuhelimen hankintaa. Voitaisiin ensimmäiset luokat mennä jollain kellopuhelimella tai sellaisella, jossa on turvallisuuden kannalta tärkeimmät toiminnot.

– Mielestäni kännyköissä, somessa ja digissä on ylipäänsä erittäin paljon positiivista, mutta me yritämme nyt taklata nimenomaan sitä negatiivista puolta.

Positiivisuuden pitää jäädä, Poutala vakuuttaa. Niin, että yhteydenpito kavereiden kanssa on edelleen sallitua.

Hän ei usko, että rajoitukset rajaisivat lapsen ja nuoren olemista kavereidensa kanssa.

– Itselläni on kolme lasta, yksi yläkoulussa, yksi alakoulussa ja yksi päiväkodissa.

– Olen jo nähnyt varsinkin näiden vanhempien kohdalla, että ongelmalliseksi muodostuu se, että eri perheillä on erilaisia sääntöjä.

– Haluaisin nostaa keskustelun uudelleen pinnalle vanhempainilloissa ja muissa yhteisjutuissa. On helpompi olla tiukempi, jos kaikki muutkin ovat tiukempia.

Poutala kertoo esimerkin Islannista. Siellä oli nuorilla vakava päihdeongelma. Tilanne ratkesin siihen, että vanhemmat päätyivät tekemään yhteisen kotiintuloajan nuorille. Kaikki pitivät siitä sitten yhdessä huolta. Vanhemmat ottivat vastuun.

Kansainvälisessä vertailussa joissakin maissa on menty tiukennuksissa pidemmälle.

– Esimerkiksi Ranskassa ja Australiassa on somen ikärajoja jo kiristetty lainsäädännöllä.

Ministeri toivoo voivansa edistää sitä, että lapset ja nuoret käyttäisivät sellaisia sosiaalisen median alustoja, joiden sisältöä some-alusta itse kontrolloi.

Poutala kertoi kotona lapsilleen uusista digiaikasuosituksista.

– 11–vuotias lapsi ihan pokkana kysyi, että mitä minä teen nyt tällä kännykälläni. Hän hyväksyi kyseenalaistamatta suositukset. Kaikilla ei välttämättä mene näin, mutta kyllä se keskustelua auttaa, että meillä on nyt selkeät suositukset.

Mika Poutalan mietteitä digiajasta ja älykännyköistä KD-Kompassi-ohjelmassa

Kuuntele KD-Kompassi, jossa Merja Eräpolun haastattelussa liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala. Kaikki KD-Kompassi-ohjelmat löytyvät kotisivulta kd.fi