Mari Ahola: Sopivatko arvoni ajan henkeen?
19.2.2026 klo 16:27
Näkökulmat
Mari Ahola
Mari Aholan mielestä on huolestuttavaa, että kristilliseen vakaumukseen perustuvat näkemykset voivat johtaa vuosia kestävään oikeusprosessiin.
On ongelmallista, jos alamme vaieta silloin, kun arvomme, ajatuksemme tai vakaumuksemme eivät sovi ajan henkeen tai yleisesti hyväksyttyihin näkemyksiin. Näin kirjoittaa Kristillisdemokraatti-lehden toimituskuntaan kuuluva tamperelainen varakaupunginvaltuutettu Mari Ahola.
Milloin viimeksi istuit kahvipöydässä, jossa keskustelu ajautui mukavasta rupattelusta sellaiseen kommentointiin, että ymmärsit nopeasti olevasi se porukan eri tavalla ajatteleva? Koska olet ehkä luonteeltasi sovinnollinen ja halusit tulla tilanteessa hyväksytyksi, vaikenit ja pidit mielipiteesi omana tietonasi.
Reaktio on inhimillinen. Kukaan meistä ei ole joka hetkellä valmis vastaamaan kritiikkiin tai puolustamaan arvojaan, ajatuksiaan ja uskomuksiaan – varsinkaan silloin, kun huomaa nopeasti olevansa vähemmistössä.
Isommassa kuvassa, koko yhteiskunnan tasolla, on kuitenkin ongelmallista, jos alamme vaieta silloin, kun arvomme, ajatuksemme tai vakaumuksemme eivät sovi ajan henkeen tai yleisesti hyväksyttyihin näkemyksiin. Tällöin julkinen mielipideilmapiiri kaventuu helposti yhden totuuden ilmapiiriksi.
Julkinen mielipideilmapiiri kaventuu helposti yhden totuuden ilmapiiriksi.
Sananvapauden alle kuuluvat myös ne mielipiteet, jotka haastavat valtavirtaa. Keskustelun kuuluu olla moniäänistä, joskus se voi olla jopa epämukavaa. Se onkin sananvapauden ydin, eri mielipiteet haastavat toisiaan ja väistämättä herättävät meissä tunteita.
Siksi on huolestuttavaa, että kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsäsen vakaumukseen perustuvat näkemykset johtivat vuosia kestäneeseen oikeusprosessiin. Pitkä oikeudellinen prosessi lähettää vahvan viestin koko yhteiskunnalle: joidenkin mielestä väärät vakaumukselliset mielipiteet ja niistä viestiminen voivat tulla vielä vuosienkin päästä kalliiksi – ainakin henkisesti.
Sanan- ja uskonnonvapautta puolustavien pitäisikin näiden perusoikeuksien puolustamisessa olla johdonmukaisia riippumatta siitä, kenen näkemyksistä on kyse. Vastaavaa oikeudellista käsittelyä ei ainakaan tunnetusti ole nähty muiden uskonnollisten kulttuurien edustajien mielipiteitä kohtaan. Tämä herättääkin perustellun kysymyksen siitä, kohdellaanko eri maailmankatsomuksia ja eri kulttuurien vakaumuksellisia näkemyksiä samalla tavalla.
Vastaavaa oikeudellista käsittelyä ei ainakaan tunnetusti ole nähty muiden uskonnollisten kulttuurien edustajien mielipiteitä kohtaan.
Suomalainen kristillinen kulttuuriperintö arvoineen ei ehkä juuri nyt istu kaikissa kahvipöytäkeskusteluissa ajan henkeen. Ehkä kuitenkin tärkeämpi kysymys kuin se, sopivatko arvoni tähän aikaan, onkin tämä: kestävätkö arvoni aikaa?
Mari Ahola