Sari Essayah vaikuttamismatkastaan Brysselissä: Myös EU:n tasolla halutaan puuttua kohtuuttomiin sopimusehtoihin ja kaupan omiin merkkeihin
24.2.2026 klo 09:03
Politiikka
Samuli Rissanen
EU:n maatalousministerit keskustelivat maatalous- ja kalastusneuvostossa 23. helmikuuta vuoden 2027 jälkeisestä EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta, etenkin komission jäsenvaltioille antamista suosituksista. Ministerit keskustelivat myös kertomuksesta hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä koskevan direktiivin arvioinnista. Kokouksessa Suomea edusti maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
EU:n maatalousministerit keskustelivat vuoden 2027 jälkeisestä EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta ja epäterveistä kauppatavoista.
– Keskustelimme epäterveiden kauppatapojen direktiivistä. Tätä samaa keskustelua on Suomessa käyty elintarvikemarkkinalain yhteydessä. Halutaan puuttua kohtuuttomiin sopimusehtoihin sekä myöskin kaupan omiin merkkeihin ja erityisesti niihin sisältyviin sopimusehtoihin.
– Tärkeintähän on se, että elintarvikeketjussa kaikki sen osapuolet voisivat hyvin ja meidän pitää varmistaa tuottajan asema, joka on heikoin koko elintarvikeketjun tulonmuodostuksessa, Essayah kertoo vaikuttamismatkastaan Brysselissä.
Hänen mukaansa huoli tuottajan asemasta elintarvikeketjussa jaetaan laajasti jäsenmaiden kesken.
– Toimia tarvitaan myös EU:n tasolla, Essayah sanoo.
Tätä samaa keskustelua on Suomessa käyty elintarvikemarkkinalain yhteydessä.
Lisäksi hän nosti yhdessä muutaman muun maan kanssa neuvoston keskusteluun maataloustukien valvontajärjestelmän.
– Byrokratian purkamisen pitää ulottua myös hallinnollisesti erittäin raskaaseen valvontaan, Essayah kertoo.
Hän kertoi painottaneensa Brysselissä, että suositusten ja tulevan yhteisen maatalouspolitiikan lainsäädännön tulee antaa jäsenmaille laaja liikkumavara päättää niistä toimenpiteistä, jotka ovat niille keskeisiä tulevalla kaudella.
Epäterveen tai hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä koskevaa direktiiviä Essayah pitää hyvänä elementtinä hyvien kauppatavan vastaisiin käytäntöihin puuttumisessa sekä viljelijöiden ja pienten toimijoiden aseman vahvistamisessa. Direktiiviä tulisi kehittää eteenpäin toimeenpanosta saatujen kokemusten sekä markkinoilla tapahtuneen kehityksen perusteella.
– Suomessa on tunnistettu kaupan omien merkkien aiheuttamaa epätasapainoa markkinoilla ja ne pyritään ratkaisemaan kansallisen elintarvikemarkkinalain muutoksilla. Yhtenäismarkkinoiden toimivuuden takaamiseksi ja alkutuottajien aseman vahvistamiseksi tarvitaan kuitenkin myös EU-tasolla tutkimusperusteista tietoa kaupan omien merkkien vaikutuksesta sekä nopeaa reagointia sääntelyn avulla, Essayah arvioi.