– Suomi ei ole pysähtynyt ja Keskustakin ymmärtää, ettei työllisyys kohene yhdessä yössä, Peter Östman sanoo
24.2.2026 klo 15:18
Politiikka
Samuli Rissanen
Keskusta vaatii hallitusta tilille Euroopan pahimmaksi äityneestä työttömyydestä. Peter Östman ei niellyt kritiikkiä. – Suomi ei ole pysähtynyt. Näemme viitteitä siitä, että olemme siirtymässä kriisistä kohti käännettä, hän sanoo. (Kuva: Hanne Salonen/eduskunta)
– Työllisyystilanne on tällä hetkellä vakava, mutta Suomi ei ole pysähtynyt. Näemme viitteitä siitä, että olemme siirtymässä kriisistä kohti käännettä: esimerkiksi teollisuudessa ja logistiikassa on nähtävissä piristymisen merkkejä, KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman sanoo.
Keskusta ja Liike Nyt ovat tehneet välikysymyksen Euroopan pahimman työttömyysasteen Suomesta. Välikysymyksessä esitetään, että hallitus olisi ajanut Suomen työllisyystilanteen kriisiin.
KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman on toista mieltä. Hän muistutti eduskunnassa tänään pidetyssä välikysymyskeskustelussa, että työllisyysasteen ennustetaan keskipitkällä aikavälillä nousevan jälleen kohti korkeampaa tasoa, vaikkakin koheneminen on viivästynyt aikaisemmista ennusteista.
– Olen vakuuttunut siitä, että myös Keskusta, välikysymyksestä huolimatta, ymmärtää että työttömyyden taustalla vaikuttavat ennen kaikkea suhdannetekijät: syvä taantuma, talouslasku, vientimarkkinoiden heikkous ja rakentamisen romahdus. Eivät hallituksen työllisyyspoliittiset ratkaisut. Hallituksen rakenteelliset päätökset luovat pohjaa vakaammalle kasvulle ja työllisyydelle pidemmällä aikavälillä.
Hän muistutti hallitus on huolissaan erityisesti nuorten työttömyydestä ja sen vaikutuksista heidän tulevaisuuteensa.
– Olemme tehneet toimia, jotka tukevat erityisesti nuoria. Esimerkkinä nuorten työllistymisseteli, joka madaltaa kynnystä palkata alle 30‑vuotias työtön nuori ja tarjoaa monelle ensimmäisen askeleen työelämään. En voi uskoa, että oppositio vastustaa tätä.
Valtio tai sen hallitus ei ole ensisijainen työpaikkojen luoja, mutta yritykset ovat.
Östman muistuttaa, että hallituksen tekemät rakenteelliset uudistukset kuten paikallisen sopimisen laajentaminen, sovittelujärjestelmän parantaminen ja työrauhan vahvistaminen, uudistavat työmarkkinoita tähän päivään ja tukevat työllisyyttä muun muassa lisäämällä joustavuutta.
– Olen vakuuttunut, että myös keskustalaiset ymmärtävät, että ne eivät tuota tuloksia yhdessä yössä, mutta rakentavat pohjan kestävälle kasvulle.
– Me kristillisdemokraatit emme vähättele tilannetta, mutta emme myöskään jää tuijottamaan pelkkiä ongelmia. Käännämme katseen ratkaisuihin. Hallitus tekee ja on tehnyt päätöksiä, jotka eivät ole olleet helppoja. Rakennamme kuitenkin Suomea, jossa työnteko ja yrittäminen kannattaa. Ja tiedättekö mitä? Välikysymyksestä huolimatta uskon, että hallituksen politiikka on linjassa sen kanssa, jota Keskusta on pitkään ajanut ja haluaa ajaa tänään ja tulevaisuudessa Suomen parhaaksi, Östman sanoi.
Hän myönsi myös korjausta tarvitaan työelämän kohtaanto‑ongelmaan: Avoimista työpaikoista merkittävä osa on edelleen vaikeasti täytettäviä samaan aikaan kun työttömiä on paljon. Vastaavasti työperäisen maahanmuuton on oltava aidosti tarpeeseen perustuvaa ja kohdistuttava pysyvän osaajapulan aloille, suhdanteet huomioiden.
– Kun kotimaisia tekijöitä on tarjolla, lisärekrytoinnin tarve ulkomailta vähenee. Tehokkaat lupaprosessit, työntekijöiden pitovoima ja väärinkäytösten torjunta ovat välttämättömiä.
Kasvu ja työllisyys kulkevat käsi kädessä. Ilman talouskasvua ei synny uusia työpaikkoja. Hallitus on vahvistanut yritysten toimintaedellytyksiä, vauhdittanut investointeja ja tehnyt veroratkaisuja, jotka kannustavat työntekoon ja yrittämiseen.
Suomen Pankin tuorehko ennuste kertookin, että talouden heikkous alkaa hellittämään ja kasvu vahvistua. Työmarkkinoilla vaikutus kuitenkin näkyy aina viiveellä. Yritykset palkkaavat lisää henkilöstöä vasta, kun näkymä on kirkastunut.
– On siis realistista, että kasvun paraneminen alkaa näkyä myös parempina työllisyyslukuina.
Östman huomautti niin ikään, että valtio tai sen hallitus ei ole ensisijainen työpaikkojen luoja, mutta yritykset ovat.
– Valtion tehtävä on mahdollistaa, ei korvata markkinoiden toimintaa. Siksi panostamme vakaaseen talouspolitiikkaan, ennakoitavaan sääntelyyn, sujuviin työmarkkinoihin ja palveluihin, jotka tukevat työvoiman saatavuutta ja osaamisen kehittämistä.