Kirkon herätysliikkeitäkin leimataan ääriryhmiksi

6.11.2014 klo 19:04 Uutiset Esa Erävalo

Kaupungintalon valtuustosali oli täynnä osallistujia Lohjan Kristillisdemokraattien järjestämässä ihmisoikeusseminaarissa. Stefanus-Lähetys Marttyyrien ääni –järjestön Juhani Huotari näytti kaksi videopätkää, jotka kuvasivat vainottujen kristittyjen tilannetta Syyriassa ja Nigeriassa.

Kaupungintalon valtuustosali oli täynnä osallistujia Lohjan Kristillisdemokraattien järjestämässä ihmisoikeusseminaarissa. Stefanus-Lähetys Marttyyrien ääni–järjestön Juhani Huotari näytti kaksi videopätkää, jotka kuvasivat vainottujen kristittyjen tilannetta Syyriassa ja Nigeriassa.
ISIS-järjestö on päättänyt päästä eroon kristityistä hallitsemillaan alueilla Syyriassa ja Irakissa. Kristittyjä murhataan pääosin uskonnollisista syistä, mutta siihen kietoutuu myös etninen ja poliittinen vaino.
Pohjois-Nigeriassa Boko Haram on polttanut satoja kirkkoja ja tappanut tuhansia kristittyjä.

Huoli kristittyjen vainoista ja omantunnonvapaudesta veti salin täyteen Lohjalla.

Maailmassa on noin 60 maata, joissa kristityt ovat suoranaisen fyysisen vainon kohteena. Joissakin maissa hallituksen tuella, joissain maissa hallitus ei ole kyennyt vainoja estämään.
–     Intiassa Orissan osavaltiossa tuhottiin yli tuhat kotia ja poltettiin yli 300 kirkkoa vuosien 2007-2008 vainoissa. 70000 kristittyä pakeni metsiin ja vuorille äärihindujen hyökkäyksiä.
Huotarin mukaan suurin osa väestöstä myös muslimimaissa haluaa ystävällisiä suhteita kristittyihin eikä hyväksy vainoja.
– Ääriryhmiä ei kuitenkaan ole saatu kuriin ja ne ovat voimistuneet. Kristityt haluaisivat ystävällisiä suhteita.

Pastori, sosiaalineuvos Antero Laukkanen keskittyi henkiseen painostukseen, jonka kohteena kristityt ovat monessa länsimaassa.
– Oikeus uskoon ja sen ilmaisemiseen ja omantunnonvapaus ovat keskustelussa kaikkialla Euroopassa. Kielenkäyttö on muuttunut. Suomessakin kirkon herätysliikkeitä kutsutaan nykyisin kirkon ääriliikkeiksi, totesi Laukkanen.
Ääriryhmäksi leimaaminen on keino syrjiä. Hänen mukaansa kristityt kokevat syrjintää työpaikoilla Suomessakin.
– Erityisesti yliopistomaailmasta olen saanut yhteydenottoja. Jos käy ilmi, että ihminen on tunnustava kristitty, hänen urakehityksensä pysähtyy. Syrjintää tapahtuu kunnissakin, se vain osataan hyvin naamioida.
Laukkanen muistutti, että uskonnonvapaus on EU:n tunnustamia perustavia ihmisoikeuksia.
– Vaikka Euroopassa voimistuu antikristillinen henki, on rukoiltava, että vapaus uskoa ja ilmaista itseämme säilyy loukkaamattomana, sanoi Laukkanen.

Vivamo-opiston entinen rehtori Eija Kemppi totesi, että valtiot toimivat kaksinaamaisesti.
– Toisaalta ne allekirjoittavat YK:n ihmisoikeusjulkistuksen, toisaalta rikkovat niitä. Taloudelliset kauppasuhteet ajavat ihmisoikeuksien yli.
Kemppi selvitti syrjinnän ja vainon kehittymistä vähittäisin askelin.
– Ensin levitetään valheellista tai epätarkkaa tietoa tietystä ryhmästä, sitten julkisuudessa jatkuvasti vahvistetaan kielteistä ja yksipuolista kuvaa. Koko ihmisryhmä leimataan kielteisesti, jolloin kaikkiin sen jäseniin aletaan suhtautua vihamielisesti, esimerkiksi ahdasmielisiksi leimattuina. Sitten estetään eteneminen yhteiskunnassa ja lopulta vainotaan. Tällöin hekin vaikenevat, jotka tietävät myönteisiä asioita tuosta ihmisryhmästä.
Eija Kemppi näkee tarpeen lisääntyvälle tiedotukselle, empatiakasvatukselle ja informaatiokritiikille, mutta ennen kaikkea kansalaisaktiivisuudelle.
– Voi myös toimia ihmisoikeusjärjestöissä, antaa taloudellista tukea vangittujen perheille, pitää yhteyttä vainottuihin, ottaa yhteyttä päättäjiin. Ja ennen kaikkea tulee rukoilla.

Huotarin, Laukkasen ja Kempin puheenvuoroja seurasi vilkas keskustelu, jossa vahvistettiin luennoitsijoiden havainnot omin kokemuksin.
– Media on yksipuolinen, kristittyjen toiminnasta vaietaan.
– Pohjanmaalla uskosta saa puhua, täällä etelässä politiikasta saa puhua, uskosta ei.
– Työpaikkakiusaamista on kirkossakin, pilkataan niitä pappeja, jotka uskovat vanhakantaisesti.
– Koulussa uskonnonopettajaakin on syytetty siitä, että on puhunut Jeesuksesta.
Mutta eniten heijastui huoli niistä kristityistä muualla maailmassa, jotka ovat todellisen fyysistä koskemattomuutta loukkaavan vainon kohteena, joita syrjitään, ajetaan maasta, murhataan, raiskataan ja kidutetaan.
– Todellista tietoa tilanteesta on lisättävä, totesi Juhani Huotari.

Ylös