Terrori palasi Eurooppaan

15.1.2015 klo 07:00 Pääkirjoitukset Kristiina Kunnas

Eduskunta palasi töihin tiistaina. Kahden kuukauden kevätkauteen on pakattu jättimäärä tavaraa. Hihat käärittyinä on oltavakin, sillä hektisen istuntokauden jälkeen alkavat vaalikiertueet.

Voisi ajatella, että joulun ja uudenvuoden tienoille ei paljon uutista tulisi. Siltä näyttikin vielä joulun jälkeisinä välipäivinä, jolloin mediassa puhuttiin lähinnä Välimerellä palamaan syttyneen laivan pelastusoperaatiosta, Air Asian -lentoyhtiön mereen syöksyneestä matkustajakoneesta sekä Aasian tsunamin kymmenvuotismuistojuhlasta.

Mutta sitten tulivat palvelunestohyökkäykset OP:n ja Nordean verkkopankkeihin. Keskustelu olisi varmasti jatkunut kiivaana verkkoympäristön haavoittuvuudesta, elleivät väkivaltaiset terrorihyökkäykset olisi ravistelleet Eurooppaa viime viikolla.

Terrori palasi Eurooppaan.

On todennäköistä, että tehostunut valvonta on kyennyt ennaltaehkäisemään useita hyökkäyksiä viime vuosina. Madridin junaiskut 2004 ja Lontoon pommit metroissa sekä bussiliikenteessä heinäkuussa 2005 ovat olleet näkyvimmät terroriteot Euroopassa.

Ranska yrittää juuri päästä jaloilleen viime viikon kauhuista. Nyt Al-Qaida uhkaa sitä jälleen uusilla iskuilla. Uhkauksen takana on Islamilaisen Maghrebin Al-Qaida terroristijärjestön Pohjois-Afrikan-osasto.

Ranska yrittää juuri päästä jaloilleen viime viikon kauhuista. Nyt Al-Qaida uhkaa sitä jälleen uusilla iskuilla.

Jihadistien verkkosivuilla todetaan: ”Ranska maksaa väkivallastaan muslimimaissa ja niiden pyhien arvojen häpäisystä.”

Terrorismi ei ainoastaan tapa ja tuhoa, vaan se myös levittää kauhua ja pelkoa. Ihmistä pystytään hallitsemaan pelolla.

Sisäministeri Päivi Räsänen joutui henkilökohtaisen verkkohyökkäyksen kohteeksi maanantai-iltana. Hän yritti avata Facebook-sivuaan. ”Sivu on poistettu”, Räsäselle ilmoitettiin.

Kadonneet olivat monen vuoden päivitykset ja kuvat, keskustelut ja 5000 Facebook-sivun kaveria.

Räsänen tyrmistyi tilannetta.

Samalla, kun Räsästä kohtaan hyökätään verkossa, yrittää puheenjohtajan puolue Kristillisdemokraatit vallata entistä suuremman osan tätä välttämätöntä mutta häiriöherkkää ja haavoittuvaa tietokanavaa.  KD-verkkolehti aloitti uutisointinsa vuoden alkupäivinä.

Kristillisdemokraatit haluaa olla kaikkien saavutettavissa.

Verkkolehdessä on ajantasainen uutisointi päivittäin kun taas printtilehti tulee lukijoillemme tästä eteenpäin 16-sivuisena kahden viikon välein.

KD-lehti haluaa olla jakamassa toivoa ja näköaloja ympäristössä, jonka pelko ja uhkat yrittävät saada valtaansa.